Uutiset

Koulujen avaaminen jakaa mielipiteitä, vastakkain tartuntariski ja hyvinvointi – Lastentautiopin professori: "Perusteet sululle ovat aika vähäiset"

Lastenlääkäreiden mielestä koulujen avaamista tulisi ainakin harkita, koska tutkimusnäyttöä koulusulun hyödyistä ei ole tarpeeksi ja nuorten koronaoireet ovat lieviä. Opettajajärjestöjen kanta on, että koulujen tulisi pysyä kesälomiin asti kiinni. Koulupudokkaista kannetaan huolta, mutta terveys huolettaa opetushenkilökuntaa.
Osana koronaviruksen torjuntaa hallitus päätti sulkea kaikki koulut ja oppilaitokset 18. maaliskuuta alkaen, jolloin Suomessa siirryttiin joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta etäopetukseen. Kuva: Arttu Laitala
Osana koronaviruksen torjuntaa hallitus päätti sulkea kaikki koulut ja oppilaitokset 18. maaliskuuta alkaen, jolloin Suomessa siirryttiin joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta etäopetukseen. Kuva: Arttu Laitala

Suomessa pohditaan parhaillaan koronarajoitusten purkamista. Erityisesti koulujen mahdollinen avaaminen herättää mielipiteitä puolesta ja vastaan.

Jos lähiopetukseen palataan tämänhetkisen päätöksen mukaisesti 14. toukokuuta, lukuvuotta olisi jäljellä reilut kaksi viikkoa.

Opetusministeri Li Andersson (vas.) sanoi keskiviikkoaamuna, että koulujen tilanteesta pitäisi tehdä päätös vielä tämän kuun aikana. Andersson toivoo, että rajoitusten purkaminen aloitettaisiin juuri kouluista.

Esimerkiksi Tanska on Suomea noin kaksi viikkoa edellä epidemiassa, ja siellä alakoulut avattiin pääsiäisen jälkeen. Suomessa opettajat ovat vastustaneet koulujen avaamista ennen kesälomia tartuntariskin vuoksi.

Lääkärikunta taas on ottanut tällä viikolla kantaa koulujen avaamisen puolesta. Perusteluina on ollut etenkin se, että covid-19-tauti on vähiten vakava nuorilla eikä koulusulun hyödyistä ole tarpeeksi näyttöä.

Lääkärit koulujen avaamisen puolella

Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen mielestä koulujen avaamista pitäisi harkita.

– Katsomme, että koulujen avaaminen on ehkä kevyin purettavista rajoituksista ja sen vaikutus infektion radikaaliin leviämiseen olisi mitä todennäköisimmin hyvin pieni, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja, Tampereen yliopiston lastentautiopin professori Per Ashorn.

– Perusteet sille, että koulut pysyvät kiinni, ovat aika vähäiset. Koulujen sulku on tehty sillä perusteella, että epidemiaa hillittäisiin ja kuolleisuutta vähennettäisiin. Myös Uudenmaan sulkua harkittiin uudelleen, kun sille ei ollut enää perusteita.

Samaa mieltä ovat Suomen yliopistosairaaloiden lasten infektiotautien hoidosta vastaavat lastenlääkärit, jotka toivoivat keskiviikkona Helsingin Sanomien
mielipidesivuilla, että valtioneuvosto lopettaa koulusulut asteittain mahdollisimman pian. Heidän mukaansa koulujen kiinni pitämisestä saatava hyöty tulee arvioida uudestaan, koska sille on vaikea löytää pitäviä perusteita ja haitat saattavat olla mahdollisia hyötyjä suuremmat.

Myös Helsingin yliopistollisen sairaalan toimitusjohtaja, professori Juha Tuominen ja Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Risto Renkonen
kirjoittivat maanantaina, että oppilaitosten avaaminen asteittain olisi hallittua riskinottoa, varsinkin kun kesä joka tapauksessa katkaisee opiskelun.

Opettajat vastustavat koulujen avaamista pariksi viikoksi

Opettajat ovat kuitenkin vastustaneet koulujen avaamista. Opettajien ammattijärjestö OAJ toivoo, että etäopetuksesta päästäisiin suoraan kesälomille.

Järjestön koulutusjohtaja Heljä Misukka kirjoittaa blogissaan, että koulujen avaaminen ei olisi oppilaiden, opettajien eikä perheidenkään etujen mukaista.

– Syitä koulujen avaamispaineeseen on kaksi: osassa Euroopan maista kouluja on avattu ja toisaalta pudokkaat huolettavat monia. OAJ:n hallituksen linjaama vahva kanta on, ettei kouluja pidä avata, vaan päätös on tehtävä ennen kaikkea terveys edellä, Misukka kirjoittaa.

Myös Suomen Luokanopettajat ry:n hallitus esittää, että käynnissä olevaa etäopetusta jatketaan lukuvuoden loppuun asti kaikilla kouluasteilla.

Tiedotteen mukaan tässä vaiheessa tärkeintä on pandemian hillitseminen ja etenkin riskiryhmäläisten tartuntojen estäminen. Yhdistys muistuttaa, että riskiryhmäläisiä on myös oppilaissa ja opettajissa.

Tutkimuksista ei löydy perusteita sululle

Tällä hetkellä on vain vähän tutkimusnäyttöä siitä, että koulusuluista olisi hyötyä epidemian hillitsemisessä.

– Missään maailmalla alle 18-vuotiaiden osuus ei ole ollut kuin 1–2 prosenttia kaikista todetuista tautitapauksista. Alkaa vähitellen näyttää myös siltä, että tauti ei aiheuta lapsilla vakavia oireita, professori Per Ashorn sanoo.

– Jos koronavirus lähtisi leviämään lasten välityksellä, mitä ilmeisimmin sen olisi pitänyt levitä myös lapsiin. Olisi pitänyt myös tulla tartuntaketjuja lasten kotona, jos ajatellaan, että lapset sairastavat taudin oireettomana ja ovat merkittävä tartuntojen lähde.

Brittiläisessä lääketieteen aikakauslehdessä Lancetissa julkaistu tuore tutkimus kertoo, että koulujen sulkemisen vaikutus kuolemantapauksiin on todennäköisesti vain 2–4 prosentin luokkaa eli vähemmän kuin muilla rajoituksilla.

– Aikoinaan esimerkiksi tuhkarokkoepidemiat ovat olleet lähtöisin nimenomaan kouluista ja päiväkodeista, koska lapsilla ei ole ollut immuniteettia kuten aikuisilla. Lapset ovat olleet lähde monessa infektiotaudissa, mutta koronavirus näyttää käyttäytyvän toisin.

”Ei varmuutta vaikutuksesta lasten hyvinvointiin”

Lääkärit ovat perustelleet koulujen avaamista myös lasten hyvinvoinnilla.

Lastenlääkäreiden mukaan koulujen pitkäaikaisella sulkemisella voi olla pitkäaikaisia haittoja useiden lasten kehitykselle, koska etäopetuksessa ei ole samanlaista sosiaalista ympäristöä kuin kouluissa. Lisäksi etäopetus ei sovi kaikille, ja oppimistulokset saattavat huonontua.

Ashornin mukaan etäopiskelun vaikutuksesta lasten hyvinvointiin ei ole kuitenkaan varmaa tietoa.

– Etäkoulu sopii paremmin varmaankin vähemmistölle lapsista. On oltu huolissaan myös siitä, että tavallisen koulunkäynnin lisäksi koulu tarjoaa ruokaa ja syrjäytyneiden perheiden lapsille turvallisemman kasvuympäristön kuin koti, Ashorn toteaa.

– Kenenkään on vaikea sanoa ihan varmuudella, olisiko koulujen avaamisesta hyötyä. Siitäkään ei ole tietoa, kuinka haitallista sosiaalisten suhteiden loppuminen on lasten kehitykselle. Se mitä pelätään, on yleisen sosiaalisen hyvinvoinnin väheneminen. Parissa kuukaudessa tulee jossain määrin myös ravitsemusongelmia, jos ravinto huononee kun kouluruokaa ei saada.

Opettajien hyvinvointi huolettaa

Suomen Luokanopettajat ry:n mukaan koulujen avaaminen tarkoittaisi käytännössä vaatimuksia ryhmäkokojen suhteen sekä välituntien porrastamista sekä oppilaiden turvallisia etäisyyksiä, joita olisi mahdoton järjestää jo tilojen ja henkilökunnan riittävyyden takia.

– Lukuvuoden kaksi viimeistä viikkoa olisivat lähinnä taas uudenlaisen opetustilanteen muodostamista, ei paluuta arkeen, yhdistyksen tiedotteessa sanotaan.

– Kahdessa lähiopetusviikossa ei pystytä antamaan enää juurikaan lisätukea, eikä näin ollen paikkaamaan toteutumatta jääneitä tavoitteita. Oppimiseen ja oppimisen tukeen liittyviin asioihin palataan ensi syksynä, toivottavasti lisäresurssien avulla.

Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro sanoo OAJ:n tiedotteessa, että koulujen pitäminen kiinni lukuvuoden loppuun asti tukisi opettajien jaksamista.

– Opettajien jaksamisen kannalta toivon, että päätetään pitää koulut kiinni lukuvuoden loppuun. Poikkeusarki on nyt saatu rullaamaan. Jos viesti opettajille on jälleen se, että kohta arkenne taas mullistuu, se voi monelle opettajalle olla viimeinen niitti jaksamisen kannalta, Salmela-Aro toteaa.

Uusimmat

Näkoislehti

18.9.2020

Fingerpori

comic