Uutiset

Koulujen kesälomien siirto pitäisi tehdä kertarysäyksellä koko maassa

Jos koulujen kesäloma siirretään nykyistä myöhäisemmäksi, se pitäisi tehdä koko maassa kaikkia koulutusmuotoja koskevana. Näin neuvoo Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.

Samoilla linjoilla on ollut opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok).

Hän muistutti hiljattain vastatessaan asiaa koskeneeseen eduskuntakyselyyn, että jos lukuvuoden päättymistä muutetaan, myös perusasteen jälkeisten yhteisvalintojen aikataulua olisi muutettava. Samoin olisi muutettava myös ylioppilaskirjoitusten ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen aikataulua, kun lukioiden päättymisaika myöhentyisi.

-Aktiivista valmistelua koulujen loma-aikojen siirtämiseksi ei ole tällä hetkellä käynnissä. Kannustamme kuitenkin eri osapuolia avoimeen keskusteluun, Grahn-Laasonen totesi.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoi perjantaina Porissa pitävänsä koulujen loma-aikojen muuttamista viikolla tai kahdella pohtimisen arvoisena. Hän kertoi työ- ja elinkeinoministeriön olevan valmis aloittamaan selvityksen siirron taloudellisista vaikutuksista matkailuelinkeinolle.

-Koulujen alkaminen hiljentää kotimaan matkailun heti elokuun alussa. Tämän seurauksena monet matkailupalvelut supistuvat ja osin sulkeutuvat kokonaan, juuri kun ulkomaiset matkailijat Suomessa eniten liikkuvat. Sesongin pidentäminen loppupäästä olisi Suomen matkailuelinkeinolle ehdottoman tärkeätä, Lintilä perusteli.

Reunaehdot muistettava

OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen mukaan koulujen kesälomien siirtoa voidaan miettiä. Järjestö ei vastusta selvitystä.

-Tunnistamme matkailuelinkeinon tarpeet ja sen, että kansainvälistyvässä työelämässä elokuusta on tullut entistä enemmän lomakuukausi.

-Mutta muutokselle on reunaehtoja. Loma-aikojen siirtoa ei voi tehdä osassa maata tai vain yhtä koulutusmuotoa koskien, koska peruskoulusta siirtyy aina yksi ikäluokka seuraavalle asteelle, joka ei välttämättä ole omalla paikkakunnalla. Tällaisten nivelvaiheiden takia muutoksen olisi koskettava koko ketjua ja koko maata.

Luukkaisen mukaan on myös syytä pitää mielessä se, että koululaisten kesälomat ovat aina pitempiä kuin aikuisten, eikä siirto muuta sitä. Hän kiinnittää huomiota myös valon määrään.

-Olemmeko me sitten kesäkuussa, kun valoa on kaikista eniten, koulun penkillä, ja elokuussa iltojen pimetessä lomalla? Tosin tämä vuosihan kertoo, että nyt taitaa elokuu olla säiden puolesta paras lomakuukausi.

Tarvittaisiin pitkä pääsiäisloma

Kevätlukukausi on jo nykyisin syyslukukautta pitempi, mikä nostaa esiin myös kysymyksen jaksamisesta.

-Kevätlukukautta jouduttaisiin vähän rytmittämään toisella tavalla kuin nyt on tehty. Siellähän on nyt hiihtolomaviikko ja myös pääsiäinen rytmittää kevätlukukautta, Luukkainen sanoo.

Matkailu- ja ravintola-alan mielestä pitkä kevätlukukausi tulisi katkaista hiihtoloman lisäksi toisella pitkällä lomalla, joka voisi olla pääsiäistä edeltävä tai sen jälkeinen viikko. Se piristäisi talvimatkailukeskuksia.

Suomen matkailuelinkeino ei pysty nykyisin tarjoamaan eurooppalaisille lomailijoille laajoja palveluja elokuussa, koska kesätyöntekijät ovat jo palanneet oppilaitoksiin.

-Olen parhaillaan vierailulla jäsenyrittäjiemme luona Kalajoella. Koulujen lomien siirtäminen kahdella viikolla on ollut vahvasti esillä keskusteluissamme. Sillä olisi hyvin positiivinen vaikutus Kalajoen kaltaisille upeille kesämatkailukohteillemme, sanoo Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi.

Näin sanovat
nykysäännöt

Peruskouluissa koulutyö päättyy nykyään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä, joka on aikaisintaan 29. toukokuuta ja viimeistään 5. kesäkuuta. Ajankohta on säädetty asetuksessa.
Koulutyö alkaa yleensä elokuun puolenvälin aikoihin, mutta tarkemmin asiasta päättää kukin kunta.
Perusopetuslain mukaan lukuvuodessa on 190 työpäivää. Jos itsenäisyyspäivä, vappu tai loppiainen sattuu muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi, lukuvuosi voi olla vastaavasti lyhyempi.
Lisäksi kouluvuodesta on säädetty, että peruskoulussa on vähintään kymmenen päivän pituinen joululoma.
Syyslomaa tai talvilomaa ei ole määritetty lainsäädännössä, vaan periaatteessa kunnat voivat päättää niiden pituuden ja ajankohdan itsenäisesti. Käytännössä kuitenkin esimerkiksi eri oppilaitosten yhteistyön takia loma-ajoista päätetään usein seutukunnittain tai laajemminkin alueellisesti.

Asiasanat

Uusimmat