Uutiset

Koulupsykologien toimia on yhä liian vähän – "On aito tyrmistys, ettei lakia noudateta"

Esi- ja peruskouluista puuttuu Psykologiliiton mukaan yhä satoja koulupsykologien toimia. Psykologipalvelut ovat osa oppilashuoltoa, joka kuntien on lain mukaan järjestettävä.

Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola pitää tilannetta erittäin huolestuttavana.

-On aito hämmästys ja tyrmistys, ettei lakia noudateta. Ja vielä, kun kyseessä on lasten hyvinvointia koskeva laki.

Vuonna 2014 psykologipalvelut tulivat lakisääteisiksi myös toiselle asteelle eli lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Koulupsykologien määrä on Ahtolan mukaan kasvanut tämän jälkeen, mutta vaje on pienentynyt hitaasti.

Hän pitää ymmärrettävänä sitä, että kunnat ovat jäljessä toista astetta koskevan lain vaatimusten toteuttamisessa, mutta peruskoulujen tilannetta ei voi selittää samalla tavalla.

-Peruskoulussa tämä laki on ikivanha, eivätkä kunnat ole perustaneet toimia. Tulee epäusko, ettei näin suurta ongelmaa voi olla, mutta niin se vain on.

Ministeriöllä ei vielä arviota riittävyydestä

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä ei ole ajantasaista tietoa koulupsykologien määrästä. Koulutuksen arviointineuvosto Karvi tekee oppilas- ja opiskelijahuoltolain vaikuttavuudesta selvitystä, jonka yksi aihe on psykologi- ja kuraattoripalvelujen saatavuus. Selvitys valmistuu keväällä, joten hallitusneuvos Anne-Marie Brissonin mukaan vielä on liian aikaista arvioida koulupsykologien riittävyyttä.

Psykologiliitto arvioi, että koulupsykologien toimia on esi- ja perusopetuksessa sekä toisella asteella noin 500.

Sen mukaan yhtä koulupsykologia kohden voi olla korkeintaan 600–800 oppilasta tai opiskelijaa. Tällä perusteella se laskee, että esi- ja perusopetukseen tarvitaan noin 900 koulupsykologin tointa ja toiselle asteelle noin 300 tointa.

Lisäksi liiton mukaan psykologeja tarvittaisiin varhaiskasvatukseen noin 500. Lainsäädäntö varhaiskasvatuksen osalta puuttuu vielä.

Asiasanat

Uusimmat