Uutiset

Koulutukseen osallistuminen ei enää tänä päivänä ole romaninuorelle kynnyskysymys, mutta harjoittelupaikan saaminen on

Suomen Romanifoorumin toiminnanjohtajan Allan Lindbergin mukaan romanien mahdollisuudet kouluttautua ovat menneet huimasti eteenpäin.

-Meillä on ollut paljon hankkeita, joissa nuoria kannustetaan opiskelemaan. Mutta hankkeita tehdään edelleen ja niihin saadaan rahoitusta, joten se kertoo, etteivät asiat ole vieläkään täysin hyvin, Lindberg sanoo romanien kansallispäivän aattona.

Diakonia-ammattikorkeakoulun hallinnoimissa Nevo tiija ja Tšetanes naal -hankkeissa tehtiin 12-osainen videosarja Unelmista totta. Videoilla esitellään koulutus- ja urapolullaan menestyneitä romanitaustaisia henkilöitä.

Koulutus ei kuitenkaan ole suurin ongelma. Ongelma on työllistymisessä.

-Koulutukseen on jo nykyisin helpompi päästä kuin töihin tai edes työharjoittelupaikkaan.

Epäonnistuminen vahvistaa asenteita

Lindbergin mukaan yhteiskuntaa ei voi yksin syyttää romanien korkeista työttömyysluvuista. Syytä on hänen mielestään myös romaneissa itsessään. Liian moni nuori lopettaa työnhaun, jos ei saa edes työkokeilupaikkaa.

Epäonnistuminen vahvistaa asenteita ja siirtää niitä eteenpäin.

-Jos nuori palaa kotiin epäonnistuneen työnhaun jälkeen ja kertoo nuoremmille sisaruksilleen, ettei työnhaku kannata, niin asenne siirtyy nuoremmille, Lindberg kertoo esimerkin.

Hänen mukaansa nuoria pitäisi rohkaista ja kannustaa ymmärtämään, että kaikilla ihmisillä on vastoinkäymisiä. Hän toteaa, että romaninkin on helppo piiloutua ennakkoluulojen taakse ja sanoa, ettei elämässä pääse eteenpäin syrjinnän takia.

-Kaikki eivät ole samaa mieltä kanssani, mutta mielestäni ihmisen oma asenne ratkaisee, pääseekö hän elämässään eteenpäin vai jääkö olosuhteiden uhriksi.

Lindberg uskoo, että tulevaisuus tulee olemaan parempi, sillä työntekijöitä tarvitaan; myös vähemmistöryhmien edustajia.

Ennakkoluulot leviävät somessa

Jos romaninuorilla on ennakkoluuloja, niin niitä on myös kantaväestöllä. Lindberg harmittelee sosiaalisen median valtaa. Negatiivisia kokemuksia levitetään milloin mistäkin. Sanotaan, että romanit ovat osa järjestäytynyttä rikollisuutta tai naiset käyttävät hameita kätkeäkseen niihin varastettua tavaraa.

-Suomessa on 10 000 romania ja jos kymmenen tekee rikoksia, niin se ei tarkoita, että kaikki romanit olisivat samanlaisia.

Lindbergin mielestä negatiivinen ajattelu pitäisi katkaista jo hyvissä ajoin, ettei se lamaannuta nuoria. Hän muistuttaa, että samanlaisia ihmisiähän tässä ollaan.

-Meidän pitää yhdessä tehdä jotain asenteillemme, oli kyseessä sitten romani tai kantaväestön edustaja.

Luoteis-Intiasta Karjalaan

Kielen rakenteen ja sanaston perusteella romanien alkukotina on pidetty Luoteis-Intiaa.
Suomeen romanit ovat tulleet pääasiassa lännestä Ruotsin kautta.
Suomessa lienee ollut useita romaniryhmiä jo 1600-luvulla, koska viranomaiset suunnittelivat heille tarkoitetun reservaatin perustamista.
Vuonna 1660 romaneille tarjottiin asuttaviksi autiotaloja itärajan tuntumasta.
Romanien asemaan alettiin kiinnittää huomiota 1800-luvulla myös valtakunnan tasolla ja romanikysymystä käsiteltiin kuusilla valtiopäivillä.
Merkittävä osa Suomen romaneista asui ennen toista maailmansotaa Karjalassa, joten myös romanit joutuivat lähtemään evakkoon.
Romanien asuttaminen tuotti viranomaisille ongelmia, ja he ajautuivat kaupunkien reunamille niin sanotuille slummialueille asumaan.
Kuusikymmentä luvulle tultaessa tilanne alkoi vähitellen muuttua.
1970-luvulta saakka romanikysymystä on alettu käsitellä monikulttuurisesta näkökulmasta ottaen huomioon kulttuurin erityispiirteet.
Suomen Romanifoorumi on vuonna 2007 perustettu Suomen romanijärjestöjen keskusliitto.
Liiton tarkoituksena on valvoa Suomen lain mukaisten perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumista.
Lähde: romanifoorumi.fi

Asiasanat

Uusimmat