Uutiset

Koulutuksen hohto himmenee ja sivistyksen hehku hiipuu? Katso yhdeksän perustelua väitteelle

Tässä on yhdeksän esimerkkiä argumenteista, joilla käsitystä koulutuksen hohdon hiipumisesta voidaan perustella:

1. Kahdeksan viime vuoden aikana yliopistoilta on leikattu 300 miljoonaa euroa ja tutkimukselta toiset 300 miljoonaa euroa.

2. Kansakunta on eriarvoistunut pitkän taantuman seurauksena. Osa väestöstä ei ymmärrä, miksi koulukseen ja varsinkaan korkeakoulutukseen pitää sijoittaa niin paljon verovaroja. Ne tuottavat vain korkeapalkkaisia “kaiken maailman dosentteja”.

3. Tuore nuorisobarometri kertoo, että nuorten mielestä töihin pääsyä avittavat entistä enemmän suhteet, sattuma ja perhetausta. Vastaavasti nuoret arvelevat motivaation, ammattitaidon ja koulutuksen merkityksen vähentyneen.

4. Vuonna 2008 noin 50 prosenttia nuorista uskoi, että koulutuksella on erittäin paljon merkitystä työnsaannissa. Nyt näin arvelee vain noin 30 prosenttia nuorista.

5. Koulutus ei vanhaan tapaan takaa töihin pääsyä ja hyvää elämää. Vaikka miten kouluttautuisi, silti voi joutua työttömäksi.

6. Sosiaalinen media luo mielikuvia, joiden mukaan tubettamalla, bloggaamalla, laulamalla tai jääkiekkoa pelaamalla voi päästä kiinni isoihin rahoihin – nettipokerista puhumattakaan.

7. Työelämä ja ammatit muuttuvat. Murros luo epävarmuutta, joka ei edistä kouluttautumishaluja.

8. Amerikkalaiseen tapaan monet suomalaisetkin pitävät korkeasti koulutettua sivistyneistöä snobistisena eliittinä. Esimerkiksi politiikassa on luontevampaa samaistua tavallisiin “meidän miehiin ja naisiin”. Junttiudesta on tullut jonkinasteinen hyve.

9. Vanhemmat eivät entiseen tapaan lue kirjoja alle kouluikäisille lapsilleen, eivätkä lapset lukemaan opittuaan itsekään harjoita taitoaan kirjojen parissa. Vuonna 2000 noin 20 prosenttia suomalaisnuorista ei lukenut vapaa-ajallaan lainkaan. Nyt kyseenalainen määrä on noussut 40 prosenttiin ja poikien osalta jopa yli 50 prosenttiin.

Asiasanat

Uusimmat