Uutiset Helsinki

“Kova brexit” voi viedä suomalaisyritysten sopimuksilta kannattavuuden – Miten yritykset pyrkivät varautumaan brexitiin?

Yrityskonsultit saavat päivittäin toimeksiantoja, joilla pyritään varautumaan ensi kuussa uhkaavaan "kovaan brexitiin". Varmaa on toistaiseksi vain epävarmuus, konsultit sanovat.
Brittihallinto testasi rannikkokaupunki Doverin sataman edustalla, kestäisivätkö autotiet "kovan brexitin" tuoman rasituksen. Pelkona ovat kilometrejä pitkät rekkajonot Britannian ulkorajoilla. Kuva: NEIL HALL

Mitä tapahtuu vienti- ja tuontitavaralle Britannian rajoilla runsaan viiden viikon kuluttua?

Tämä on kysymys, joka huolettaa suomalaisyrityksiä lyhyellä aikavälillä kaikkein eniten, kertoo veroasiantuntija Juha Laitinen konsulttiyhtiö PwC:stä.

Jos “kova brexit” toteutuu, brittien kanssa kauppaa tekevillä yrityksillä on edessään muun muassa tullimuodollisuuksia, vienti- ja tuonti-ilmoituksia, tuote- ja alkuperäsääntelyä ja arvonlisäverotusta, Laitinen listaa.

Samalla Britannian rajoille pelätään muodostuvan pitkiä rekkajonoja, jossa vienti- ja tuontitavarat saattaisivat seistä päiväkausia tai jopa viikkoja.

– Logistiikkaketjut ovat nykyään niin pitkälle hiottuja ja automatisoituja, että viiveet tulevat nopeasti kalliiksi, Laitinen sanoo.

Kovalla brexitillä tarkoitetaan sitä, että Britannia lähtee EU:sta ilman siirtymäaikaa ja sopimusta. Tällöin Britannia lakkaisi olemasta EU:n jäsen kertarysäyksellä, kun maaliskuun 29. päivä koittaa.

Siirtymäaika taas merkitsisi sitä, että Britannia säilyy EU:n sisämarkkinoilla ja ainakin tavarakauppa jatkuu entisellään siirtymäkauden ajan.

Kova brexit näyttää koko ajan todennäköisemmältä.

Jäykkä, pitkä sopimus voi uhata toimitusten kannattavuutta

Asianajotoimistoiltayrityksetkysyvät etenkin sopimusten kohtalosta, rahoituksesta ja henkilötietojen liikkuvuudesta.

Näin kertoo asianajotoimisto DLA Piperin osakas ja asianajaja Mikko Ojala.

Ojalan mukaan suurta epävarmuutta liittyy esimerkiksi pitkiin, ennen brexit-äänestystä solmittuihin toimitussopimuksiin, joissa ei ole pystytty varautumaan vientikulujen muutoksiin.

– Vuorokauden vaihtuessa toimituksiin tulee yhtäkkiä esimerkiksi tullit ja entistä suurempi riski valuuttakursseista. Se voi olla menoa koko sopimuksen kannattavuudelle, Ojala sanoo.

Lontoon Cityssä eli Euroopan tärkeimmässä finanssikeskittymässä toimivien pankkien palveluita käyttävät monet suomalaiset yritykset.

Vaikka useimmat pankit ovat siirtäneet toimintojaan mantereen puolelle Frankfurtiin, osa suomalaisista yrityksistä on alkanut etsiä vaihtoehtoja EU:ssa pysyvistä maista.

Henkilötietojen ja datan liikkuvuus koskettaa lähes kaikkia yrityksiä esimerkiksi markkinoinnissa ja asiakasrekistereissä, Ojala sanoo.

– Asiaa monimutkaistaa EU:n tietosuoja-asetus GDPR, joka on ollut voimassa vasta viime keväästä.

Pienet yritykset vaikeuksissa

Syksystä lähtienbrexitiin liittyviä toimeksiantoja on tullut esimerkiksi konsulttiyhtiö PwC:lle päivittäin, Laitinen kertoo.

Suuryritykset ovat Laitisen mukaan pyrkineet varautumaan erilaisiin brexit-skenaarioihin strategioissaan jo pari vuotta.

Toista on pienillä ja keskisuurilla yrityksillä, joilla ei ole omia juristiosastoja eikä budjettia kalliisiin selvityksiin, huomauttaa Suomen Yrittäjien kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren.

– Avoimia kysymyksiä on vielä niin paljon, että jäsenyrityksillemme on ollut vaikeaa valmistautua brexitiin, Palmgren toteaa.

Suomen tulli on ollut Palmgrenin mukaan avainasemassa yritysten konsultoimisessa esimerkiksi tullauksessa ja tuotesääntelyssä, mutta tullikaan ei kykene järjestämään yrityksille kattavaa neuvontaa.

Britannian-kauppa lukuina

Yrityksiä

15 tuhatta

Noin 15 000 suomalaisyritystä tekee kauppaa brittiläisten yritysten kanssa.

Tytäryhtiöitä

200

Britanniassa on noin kahdensadan suomalaisen yrityksen tytäryhtiöt.

Suomessa puolestaan toimii runsaat 300 brittiyrityksen tytäryhtiötä.

Osuus viennistä

5 %

Suomen kokonaisviennistä noin 5 prosenttia suuntautuu Britanniaan.

Eniten Britanniaan viedään Suomesta metsä- ja kemianteollisuuden tuotteita.

Uusimmat