Uutiset Turku

Kovaa kannustusta yli 400 koiran suurkilpailussa

Agilityn MM-kisat järjestettiin Turussa ensimmäistä ja Suomessa kolmatta kertaa. Järjestäjä kehuu Turkuhallia kisaympäristönä.
Minna Päivärinta ja pyreneittenpaimenkoira Ruu. Kuva: Lennart Holmberg
Minna Päivärinta ja pyreneittenpaimenkoira Ruu. Kuva: Lennart Holmberg

Haukunta ja heiluvat hännät ovat hallinneet Turkuhallia ja sen ympäristöä tänä viikonloppuna. Torstaina alkaneet agilityn MM-kisat ovat keränneet Turkuun yli 450 kilpailijaa 40 maasta.

Kisoissa on sekä joukkue- että yksilökilpailu. Molemmissa kisataan kahdella radalla: hyppyradalla ja agilityradalla. Jokainen koira juoksee kummankin radan kerran, ja yhteistulokset ratkaisevat MM-mitalit.

Sekä yksilö- että joukkuekilpailut jakautuvat lisäksi kolmeen kokoluokkaan koirien säkäkorkeuden mukaan: mini-, medi- ja maksiluokkaan.

Lauantaina nähtiin yksilökilpailun hyppyratasuoritukset. Kirkkonummelainen Minna Päivärinta kilpaili koiransa Ruun kanssa mediluokassa ja sai raikuvat kannustushuudot yleisössä olevilta suomalaisilta. Huuto yltyi, kun kaksikko suoriutui radasta ilman virheitä.

– Ei tämä täydellinen suoritus ollut, mutta tyytyväinen täytyy olla, Päivärinta kommentoi.

Päivärinta on harrastanut agilitya vuodesta 2001, mutta maailmanmestaruuskilpailuissa hän on ensimmäistä kertaa. Yhdeksänvuotias pyreneittenpaimenkoira Ruu on hänen kolmas kisakoiransa.

Pienestä asti agilitya treenanneen Ruun ura oli vaakalaudalla, kun se seitsemänvuotiaana loukkaantui ja joutui olemaan vuoden kuntoutuksessa.

– Nousi epäilys siitä, tuleeko Ruusta enää kisakoiraa. Onkin oikeastaan ihme, että olemme täällä tänään. Fiilis on hieno, Päivärinta sanoo.

Joukkuekilpailut pidettiin jo torstaina ja perjantaina. Mini- ja mediluokassa maailmanmestariksi ylsi Saksan joukkue. Maksiluokassa voittaja oli Espanja. Suomen joukkue ei yltänyt mitaleille.

Vuosittain pidettävät MM-kilpailut on järjestetty Suomessa aiemmin kaksi kertaa, vuosina 2008 ja 2000. Paikkana on ollut molemmilla kerroilla Helsingin jäähalli Nordenskiöldin­kadulla.

Järjestäjänä toimii Suomen Agilityliitto. Lisäksi Turun kaupunki ja Visit Turku ovat tukeneet tapahtuman saamista Turkuun ja olleet mukana järjestelyissä. Turun Sanomat on yksi kisojen sponsoreista.

Käytännön järjestelyistä vastaavan AWC 2019 -ryhmän vetäjän Yrjö Kokkosen mukaan kilpailut ovat sujuneet oikein hyvin. Turkuhalli on Kokkosen mukaan ympäristönä huomattavasti Helsingin jäähallia parempi.

– Kilpailuissa täytyy toimivan kisa-areenan lisäksi saada sopivat tilat varusteille, pukuhuoneille ja koirille. Se vaatii säätämistä, Kokkonen sanoo.

Turkuhalli ja vieressä oleva messukeskus tarjoavatkin Kokkosen mukaan yhdessä hyvät puitteet suurelle kilpailutapahtumalle. Lääkärintarkastukset on esimerkiksi pidetty messukeskuksen tiloissa.

Viime aikoina koiranomistajien huolena on ollut Norjassa ilmennyt vakava veriripulitauti. Taudin vuoksi Norja ei lähetä maajoukkueita kansainvälisiin arvokilpailuihin ulkomaille. Näin ollen myös agilityn MM-kilpailut jäävät Norjalta väliin.

Muuten tieto taudista ei ole merkittävästi vaikuttanut kilpailuihin. Kennelliitto ja Ruokavirasto ovat tiedottaneet, ettei Suomessa ole havaittu merkkejä epidemiasta.

Tänään MM-kisoissa on vuorossa vielä agilityradan yksilökilpailu, jota seuraa palkintojenjako ja päätösseremonia. Tapahtuman arvioidaan päättyvän puoli kuudelta iltapäivällä.

Agility

Koirien esteratakilpailu, jossa ihmisen on tarkoitus ohjata koira virheettömästi ja mahdollisimman nopeasti tuomarin suunnitteleman radan läpi.

Ratatyyppejä on kaksi: agilityrata ja hyppyrata. Esteitä radalla on yleensä 12–20.

Suomeen laji saapui vuonna 1986. Silloin Helsingin Messukeskuksen koiranäyttelyssä esitettiin agilitynäytös.

Ensimmäiset viralliset yksilökilpailut Suomessa pidettiin vuonna 1989.

Lähde: Kennelliitto

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat