Uutiset

Kreikalle maksettujen lainojen osuus 4,5 miljardia – Näin Suomi on ”tienannut”

Helsinki

Kreikan velat nousivat jälleen puheenaiheeksi, kun euroalueen ministerit puivat maanantaina illalla Kreikan kolmatta tukiohjelmaa ja sen välitarkastelua.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF esittää Kreikan velkoihin helpotuksia. Ranskan ja Portugalin on kerrottu suhtautuvan suopeasti velkahelpotuksiin, kun taas Suomi haluaisi vetää tiukempaa linjaa.

Suomen kanta on se, että velkaehtojen lisähuojennuksiin suhtaudutaan varauksellisesti.

Velkojen helpottamista on perusteltu Kreikan valtaisalla lainataakalla.

Kreikkaa on lainoitettu pelkästään vuoden 2010 jälkeen yli 220 miljardilla eurolla.

Suomen laskennallinen osuus Kreikalle maksetuista lainoista on tällä hetkellä noin 4,52 miljardia euroa.

Luvut selviävät Valtiovarainministeriön laskelmasta, joka on päivitetty 30. maaliskuuta.

Suomi lainoittanut Kreikkaa neljällä tavalla

Suomi on ollut mukana lainoittamassa Kreikkaa neljällä eri tavalla.

Suomi on maksanut Kreikalle kahdenvälisenä lainana miljardi euroa vuonna 2010.

Lisäksi Suomen laskennallinen takausosuus Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) kautta maksetuista Kreikan lainaeristä on 2,96 miljardia. Luku sisältää kertyneet korot.

Kesällä 2012 perustettuun Euroopan vakausmekanismiin (EVM) Suomi osallistui 1,44 miljardin euron osuudella. Siinä, missä lakkautetun ERVV:n toiminta perustui takauksiin, EMV:n toiminta perustuu osakepääomaan.

Jos euromaat myöntävät Kreikalle jatkossa lainaa, se tapahtuu EMV:n kautta.

Tähän mennessä EVM:n kautta Kreikalle on maksettu 21,4 miljardia euroa, josta Suomen osuus on noin 380 miljoonaa euroa.

Suomi on osallistunut Kreikan rahoittamiseen myös Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n kautta. IMF:n saatavat Kreikalta ovat 15,3 miljardia, josta Suomen laskennallinen osuus on noin 80 miljoonaa.

Kun kahden väliset lainat, ERVV:n ja EVM:n rahoitusmekanismit sekä IMF:n rahoitus lasketaan yhteen, Suomen laskennallinen osuus Kreikalle maksetuista lainoista on siis noin 4,52 miljardia euroa.

Näin Suomi on ”tienannut”

Kun Suomessa aikanaan keskusteltiin Kreikan lainoittamisesta, lainan antamista perusteltiin jopa sillä, että Suomi ”tienaa” myöntämällä kriisimaalle lainaa. Tienaamisella tarkoitettiin sitä, että Suomi hyötyisi lainan korkotuotoista.

Tästä näkökulmasta tarkasteltuna Suomen Kreikka-diili ei ole ollut kovin onnistunut.

Finanssisihteeri Jouni Lehto Valtiovarainministeriöstä vahvistaa, että Kreikka on maksanut Suomen vuonna 2010 myöntämästä kahdenvälisestä miljardin euron lainasta korkoja noin 70 miljoonaa euroa.

ERVV:n tai EMV:n kautta Suomi ei ole saanut senttiäkään takaisin, sillä Kreikalle on myönnetty näiden rahoitusmekanismien kautta lyhennysvapaata vuoteen 2022 saakka.

Vaikka Suomi on saanut Kreikalta 70 miljoonaa euroa korkoina viimeisen kuuden vuoden aikana, Suomi on todellisuudessa hävinnyt korkotappioina enemmän, arvioi Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju.

”Jopa yli 5 miljoonaa takkiin joka vuosi”

Kahdenvälinen miljardin laina on rahoitettu Suomen valtion budjetista. Vuonna 2010 Suomen budjetti oli selvästi alijäämäinen, minkä vuoksi Suomi on käytännössä joutunut itse ottamaan miljardin lainaa, jotta se on voinut lainata miljardin edelleen Kreikalle.

– Suomen valtionvelan lainanhoitokulut ovat noin 1,5–2 prosenttia. Korkomenot ovat lähempänä kahta prosenttia. Suomi joutuu siis maksamaan ottamastaan miljardin lainasta lähemmäs 20 miljoonaa euroa vuodessa.

Kun Kreikalta on saatu kuuden vuoden aikana korkoina noin 70 miljoonaa, eli vajaat 12 miljoonaa vuodessa, on Suomi maksanut samasta summasta todennäköisesti yli 15 miljoonaa joka vuosi.

– Suomi on siis ottanut tästä Kreikalle annetusta miljardista pahimmillaan jopa päälle 5 miljoonaa euroa takkiin joka vuosi, Kangasharju tiivistää.

Kangasharju kuitenkin huomauttaa, että laskelma on suuntaa antava, sillä tarkan laskelman tekeminen on erittäin haastavaa.

– Valtio hoitaa näitä lainoja erilaisilla johdannaisilla ja eripituisilla lainoilla, joiden korot vaihtelevat. Lyhyessä velassa on tällä hetkellä jopa negatiivinen korko, mutta valtion budjetissa velanhoitomenoihin on varattu tänä vuonna noin 1,6 miljardia euroa.

– Laskennallisesti näyttää siltä, että pientä tappiota tästä on Suomelle tullut.

Ekonomisti kuitenkin muistuttaa, että mikäli Kreikalle ei olisi lainattu rahaa ja Kreikka olisi joutunut lähtemään eurosta, kustannukset Suomelle olisivat voineet olla huomattavasti suuremmat. LM

Asiasanat

Uusimmat