Uutiset

Kreikkalainen saari täynnä tuhansia vuosia vanhaa edistyksellistä tekniikkaa

Kéroksen saaren kupeessa sijaitseva Daskalión saareke näyttää autioituneelta kivimöykyltä, mutta noin 4 500 vuotta sitten paikalla oli kiiltelevin kivin päällystetty porrastettu pyramidirakennelma, joka kätki sisälleen kehittyneen viemärijärjestelmän ja merkkejä varhaisista metallitöistä.

Kreikassa Egeanmerellä Kéroksen länsirannikolla sijaitseva pieni Daskalió oli ennen merenpinnan nousua osa Kéroksen pääsaarta. Saaret erottaa on noin 80 metrin levyinen salmi.

Hämmästyttäviä löytöjä saarelta

Arkeologit kolmesta eri maasta ovat tutkineet aluetta tarkemmin.

Rakennelman sisältä löydettiin kehittynyt viemäri- tai vedenjuoksutusjärjestelmä, joka on rakennettu yli tuhat vuotta aiemmin kuin muut löydetyt viemärijärjestelmät.

Tämä on merkki siitä, että rakennukset suunniteltiin huolellisesti etukäteen ennen rakentamista.

Daskalión saari oli aikoinaan luonnollisesti pyramidin muotoinen. Alueen taitavat rakentajat muokkasivat sen ulkonäköä muovaamalla saaren rinteille suuren määrän parvekemaisia tasanteita, jotka saivat kukkulan näyttämään porrastetulta pyramidilta. Tasaiset pinnat vuorattiin kiiltävällä kivellä, jota tuotiin vaivalloisesti meriteitse Náxoksen saarelta yli tuhat tonnia.

Daskalió on kaupungistumisen esiaste

Saaren kaivauksista on löydetty kaksi metallityöpajaa täynnä metallitöiden jäännöksiä ja valumuotteja, palkeet ja jopa ehjä saviuunin pää.

-Aikoina, jolloin raaka-aineiden saaminen ja niiden työstämistaidot olivat hyvin rajoittuneita, metallityön asiantuntemus tuntuu keskittyneen Daskalión saarelle. Tässä näkyvät kaupungistumisen alkulähteet: keskittäminen, eli laajalle ulottuvien yhteisöjen ottaminen mukaan saaren verkostoihin, käsityö- tai maataloustuotannon tehostaminen, arkkitehtuurin kehittäminen ja pyhäkön rituaalisten ominaisuuksien asteittainen leviäminen alueelle, kertoo Cambridgen professori Michael Boyd.

-Tämä antaa meille selkeän vertailupohjan Daskalión kasvavalle voimalle, joka lähti pyhäkön rituaalisista harjoitteista.

Kéroksen saarelta on ennenkin tehty löytöjä

Aiemmin on selvinnyt, että Kéros oli muinoin merenkulkijoiden pyhäkkö.

Saarelta on aiemmin löydetty tuhansia rikkoutuneita, marmorista valmistettujen ihmisfiguureiden, eli kykladisien idoleiden palasia.

Figuureiden uskotaan pirstoutuneen muualla, mutta ne on tuotu Kérokselle haudattavaksi mataliin kuoppiin.

-Daskalió on valikoitunut merenkulun kannalta parhaaksi paikaksi rakennelmille, koska se muodosti Kéroksen parhaimman luonnonsataman. Sieltä olivat erinomaiset näkymät pohjoiseen, etelään ja länteen Egeanmerelle, arvelee Cambridgen yliopiston professori Colin Refrew.

-Kéros ei luultavasti ollut kovin omavarainen saari, joka tarkoittaa sitä, että suurin osa ruoasta tuotiin muualla, toteaa tohtori Evi Margaritis Kyproksen instituutista.

Myös metallimalmit ja rakennusaineet piti kuljettaa muualta.

Lähteenä on käytetty Cambridgen yliopiston tiedotetta.

http://www.cam.ac.uk/research/news/unusually-sophisticated-prehistoric-monuments-and-technology-revealed-in-the-heart-of-the-aegean

Kéros ja kykladinen kulttuuri

Kéros on Kreikan saari, joka kuuluu Kykladien saariryhmän Pieniin Kykladeihin.
Saaren pinta-ala on 15,032 neliökilometriä ja se on asumaton.
Alueella vallitsi niin kutsuttu kykladinen kulttuuri, joka tunnetaan muun muassa materiaalisesta omaleimaisuudestaan. Kykladit kuljettivat jo kivikaudella obsidiaania, eli laavalaastia Manner-Kreikkaan.
Kykladit elelivät maanviljelyllä, karjanhoidolla ja kalastuksella, eivätkä tunteneet kirjoitustaitoa.

Asiasanat

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti