Uutiset

Kriisistä ulos kestävämmin eväin – meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus tehdä uudesta normaalista parempi

Koronakriisi on nostanut aiempaa kestävämmän ja ympäristötietoisemman ajattelutavan politiikan ytimeen. Kirjoittajat kysyvät, onko Suomella ja muilla mailla rohkeutta uudistaa päätöksenteon perusteita myös rakennettaessa uutta normaalia. Annika Lindblom ja Eeva Furman johtavat kestävän kehityksen yhteistyöelimiä.
Kuva: Mostphotos
Kuva: Mostphotos

Koronaepidemia on heittänyt meidät tilanteeseen, jossa intressiryhmän etua tavoitteleva politikointi, teknologiset esteet tai jumiutuneet käyttäytymismallit eivät ohjaa päätöksentekoa.

Niitä korvaamaan on otettu toisenlaisia asioita: tieteellinen tieto, arvojohtajuus, parlamentaarinen yhteistyö ja kokemusten vaihto muiden maiden kanssa – sekä koetusta oppiminen.

Miten käy, kun kriisivaiheesta siirrytään uuteen normaaliin? Annetaanko vanhojen ohjaavien tekijöiden palata vai onko Suomessa rohkeutta lähteä uudistamaan päätöksenteon perusteita kestävämmän kehityksen suuntaan?

Yksi mittari tälle on hallitusohjelman mahdollinen päivitys ja tietenkin sen toimeenpano.

Globaalisti on tunnistettu neljä haastetta kestävän kehityksen toteutumiselle: eriarvoistuminen, luonnon monimuotoisuuden kato, ilmastonmuutos ja jätemassojen kasvu. Nämä globaalit ongelmat koskettavat yhä enemmän meitä myös Suomessa. Haasteiden edessä tarvitsemme etenemismallin, joka on vaikuttava ja oikeudenmukainen. Mallin, joka tarjoaa kansalaisille ja elinkeinoille turvallisuutta sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Koronakriisin juurisyynä eivät ole lepakot

Turvallisuus ei synny vain tulipalojen sammuttamisesta, vaan se rakentuu jousto- ja muutoskykyisestä yhteiskunnasta. Tavoitteena tulee olla joustava yhteiskunta, jossa kykenemme selviytymään nykyisistä ongelmista ja vielä ennakoimattomista tulevaisuuden kriiseistä.

Kestävä, turvallinen ja reilu hyvinvointi on mahdollista saavuttaa. Ratkaisumallin esittävät itsenäisten tutkijoiden YK:lle laatima Globaali kestävyysraportti (GSDR2019) ja Suomen monitieteellinen kestävyyspaneeli.

Malli perustuu radikaaleihin muutoksiin yhteiskunnan järjestelmissä, jotka liittyvät ruokaan, energiantuotantoon, kaupungistumiseen ja talouteen.

Esimerkiksi luonnonvaraisten eläinten hallitsematon kauppa ja luonnonympäristöjen tuhoutuminen ovat juurisyitä sille, että eläinperäiset taudit – kuten covid-19 – leviävät ihmisiin entistä helpommin. Uudet pandemiat ja niihin liittyvät murhenäytelmät voidaan välttää ainoastaan puuttumalla juurisyihin.

Rajat ylittävä yhteistyö välttämätöntä

Kestävään yhteiskuntaan siirtyminen vaatii yhteiskunnan toimijoilta yhteen hiileen puhaltamista sen sijaan, että jokainen niistä asettaa oman etunsa etusijalle tai muiden tavoitteita vastaan.

Kestävässä kehityksessä myös medialla on tärkeä rooli: yhteyksien rakentaminen eri toimijoiden näkemysten välille kutkuttavien vastakkainasetteluiden sijaan.

Valtion, kuntien, yritysten, järjestöjen, kansalaisten ja tutkimuksen on ryhdyttävä yhteistoimiin, jotta uusi koronan jälkeinen normaali on mahdollista. Kestävyyspaneeli rohkaisee liiketalousmallien uudistamiseen. Tehokkaita keinoja ovat arvonlisäveron keventäminen ja verovähennysten tarjoaminen korjaustoimintaan. Lisäksi valtion tulisi mahdollistaa ihmisten joustavat ja ekologiset elämänmuodot.

Valtioiden yhteistyö ja tuki monenväliselle kansainväliselle järjestelmälle on välttämätöntä.

Globaalin kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman toimeenpanoa tulee jatkaa.

Tuotantoketjujen on oltava ympäristön kannalta kestäviä ja sosiaalisesti reiluja. Valtiorajat ylittäviä ongelmia, kuten pandemioita tai ilmastonmuutosta, ei voida ratkaista kansallisista poteroista.

Köyhimmät kehitysmaat ovat tämänkin globaalin kriisin suurimpia häviäjiä. Niiden kriisinhallintavalmiuksien parantamista tuleekin tukea eri keinoin.

Ansiokas päättäjien ja tieteentekijöiden vuorovaikutus Suomessa pitää nyt valjastaa tuottamaan tietoon perustuvia ratkaisuja muustakin kuin siitä, miten epidemia ja talous hoidetaan.

Suomi tarvitsee kansallisen tiekartan

Kriisiin liittyvien ilmiöiden ristiinkytkennät on oleellista tunnistaa, jotta turvalliset ja oikeudenmukaiset toimintamallit voidaan rakentaa. Sekä yksityiset säätiöt että valtion tutkimusrahoittajat ovat käynnistäneet tueksi lukuisia hankkeita jo ennen koronakriisiä.

Suomessa kestävyystieteen ja murrostutkimuksen asiantuntemusta on runsaasti. Myös kestävyyspaneeli tuo tieteen näkökulmia päätöksentekijöiden ja suomalaisen yhteiskunnan käyttöön. Paneelin kuusi polkua kestävyyteen toimivat hyvänä lähtökohtana kansallisen kestävän kehityksen tiekartan valmistelulle.

Annika Lindblom on Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri.
Annika Lindblom on Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri.
Eeva Furman on Kestävyyspaneelin puheenjohtaja.
Eeva Furman on Kestävyyspaneelin puheenjohtaja.

 

 

 

 

 

 

 

 

Uusimmat

Näkoislehti

8.7.2020

Fingerpori

comic