Uutiset

Kroatia yrittää päästä palloa potkimalla maailmankartalle

Kroatian ensimmäinen naispresidentti Kolinda Grabar-Kitarović pukeutuu mielellään Kroatian jalkapallomaajoukkueen punavalkoruudulliseen paitaan.

Sellainen hänellä on ollut päällään Kroatian MM-otteluissa Venäjällä, ja samasta kuosista valmistettu huivi hänellä oli kaulassaan Naton loppuviikon huippukokouksessa.

Kolinda Grabar-Kitarović ratsastaa sumeilematta Kroatian jalkapallojoukkueen yllättävällä menestyksellä.

Hän saapui Venäjälle kroatialaisten jalkapallofanien joukossa lentokoneen turistiluokassa, missä hän asettautui selfie-kuviin kaikkien halukkaiden kanssa. Hän on hoilannut pelaajien ja fanien kanssa isänmaallisia lauluja.

Pukuhuoneesta lisää suosiota

Kun presidentti meni Venäjä-pelin jälkeen onnittelemaan Kroatian puolialastomia pelaajia pukuhuoneessa, sekoittui ihastukseen myös silmäkulmien kohottelua. Grabar-Kitarović edustaa katolisen maan konservatiivipuoluetta.

Laskelmoitua tai ei, Grabar-Kitarovićin suosioluvut lähtivät selvään nousuun.

Urheilusta kumpuavan kansallismielisyyden hyväksikäyttö ei ole mitään uutta Kroatian politiikassa.

Kroatian valtioksi isäksi kutsuttu Franjo Tudjman julisti, että maan jalkapallomaajoukkueen menestys on kansakunnalle ensiarvoisen tärkeä asia. Se muovaa valtion identiteettiä yhtä lailla kuin itsenäisyyssota (1991–95).

Kun Kroatian maajoukkue palasi vuoden 1998 MM-kisoista pronssimitalit kaulassaan, juhlittiin saavutusta kotimaassa kuin suurta voittoa sotarintamalla.

Fasistitervehdys yhä käytössä

Konservatiivisen HDZ-puolueen perustanut Tudjman oli Kroatian ensimmäinen presidentti.

Tudjmania seurasi presidenttinä vasemmistoliberaali Stipe Mesić, joka pyrki tekemään pesäeron äärikansallismielisyyteen. Siitä on suora linja toisen maailmansodan aikaiseen fasistiseen Ustasha-liikkeeseen.

Ustashalta periytyvä tervehdys “Za dom spremni (valmis isänmaan puolesta) on yhä yleinen Kroatian jalkapallopiireissä. Sitä on kuultu myös Venäjän MM-kisoissa jopa pelaajien suusta.

Vaikka Jugoslavian hajoamissodista on jo neljännesvuosi, aukeavat sodan arvet yhä helposti. Ylilyöntejä tulee johtavillekin poliitikoille.

Kolinda Grabar-Kitarović muistutti yhdessä puheessaan, kuinka Bosnian kroaatit ajettiin väkivalloin kodeistaan. Hän lisäsi, että Bosnian rajalla päivystää 60 000 salafistia (äärimuslimia), jotka odottavat tilaisuutta hyökätä Kroatiaan. Hän joutui myöhemmin ottamaan väitteensä takaisin.

Bosniaan pakoon oikeutta

Jugoslavian hajoamisen jakojäänne oli Bosnia-Hertsegovinan valtio. Siinä kolme kansanryhmää – serbit, kroaatit ja muslimit – hallitsevat omaa autonomista aluettaan.

Bosniasta löysi suojan Zdravko Mamić, joka oli pitkään Kroatian jalkapallon kummisetä. Kesäkuun alussa Mamić sai 6,5 vuoden vankeustuomion Kroatian tähtipelaajien Luka Modrićin ja Dejan Lovrenin sopimuksiin liittyvistä verokeplotteluista.

Päivää ennen tuomion julistamista Mamić astui Bosnian puolelle ja sanoi, ettei palaa Kroatiaan.

Kroatia

Kroatia on itsenäinen valtio vuodesta 1991. Sen kroatiankielinen nimi on Republika Hrvatska.
Kuului satojen vuosien ajan Itävalta-Unkarin kaksoismonarkiaan ja vuosina 1918–1991 Jugoslaviaan.
Itsenäisyyssota Serbia-johtoista Jugoslaviaa vastaan vuosina 1991–95.
Naton jäsen vuodesta 2009.
EU:n jäsen heinäkuusta 2013. Kuuluu Schengen-alueeseen mutta ei euroon. Oma rahayksikkö kuna.
Väkiluku 4,2 miljoonaa. Pääkaupunki Zagreb.
Väestöstä 90 % kroaatteja.
Virallinen kieli on kroatia, joka on hyvin läheinen serbian kielelle. Jugoslavian vuosina kieltä puhuttiin serbokroatian kielestä.
Presidentti Kolinda Grabar-Kitarović.
Pääministeri Andrej Plenković, joka edustaa Kroatian valtapuoluetta, keskustaoikeistolaista HDZ:aa. Hän johtaa kahden puolueen vähemmistöhallitusta.

Asiasanat

Fingerpori

comic

Uusimmat