Uutiset

Kuka rankaisisi Isis-terroristeja? – Sotarikoksista syytettyjen irakilaiskaksosten tapaus kertoo edessä olevista vaikeuksista

Irakiin ja Syyriaan lähteneiden vierastaistelijoiden rankaiseminen voi jäädä kansallisille tuomioistuimille. Vaikka epäiltyjä saataisiin tuomiolle, edessä on monta ongelmaa. Niistä pienin ei ole luotettavien todisteiden hankkiminen, kirjoittaa Lännen Median uutispäällikkö Jussi Orell.
Turun hovioikeus käsittelee parhaillaan ns. irakilaiskaksosten tapausta. Veljeksiä epäillään Irakissa tehdyistä sotarikoksista. Käsittely on osoittanut sotarikosepäilyihin liittyvien todisteiden hankkimisen vaikeuden. Kuva: Lennart Holmberg
Turun hovioikeus käsittelee parhaillaan ns. irakilaiskaksosten tapausta. Veljeksiä epäillään Irakissa tehdyistä sotarikoksista. Käsittely on osoittanut sotarikosepäilyihin liittyvien todisteiden hankkimisen vaikeuden. Kuva: Lennart Holmberg

Mitä pitäisi tehdä Irakiin ja Syyriaan lähteneille vierastaistelijoille ja näiden perheille? Pitäisikö aktiivisesti auttaa heitä palaamaan Suomeen vai tarjota vain konsuliapua niille, jotka omin voimin selviävät johonkin Suomen edustustoon? Oma lukunsa ovat vanhempiensa ratkaisuihin syyttömät lapset.

Sotarikokseen syyllistyneitä pitäisi rangaista. Mutta missä ja miten? EU-maiden sisäministerien väläyttämän kansainvälisen rikostuomioistuimen perustaminen Syyriaan tai Irakiin saattaa osoittautua epärealistiseksi. Ketkä tuomioistuimen perustaisivat, minne ja kenen rahoilla? Ketkä pyörittäisivät vuosien vaativia oikeusprosesseja?

Hollannin Haagissa toimivan kansainvälisen rikostuomioistuimen ongelmana on se, etteivät suurvallat Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina ole liittyneet siihen. Tämän lisäksi tuomioistuin ei voi puuttua kiistoihin ilman asianosaisten valtioiden suostumusta.

Tällä hetkellä vaikuttaa todennäköisimmältä, että jos juttuja saadaan käsittelyyn, istunnot pidetään kansallisissa tuomioistuimissa. Vaikka epäiltyjä saataisiin tuomiolle, ongelmia on luvassa. Näytön saaminen kaoottisissa olosuhteissa tapahtuneista rikoksista on äärimmäisen vaikeaa. Jos hirmutekoja ei ole tallennettu kuviin ja videoihin, oikeus on todistajakertomusten varassa. Miten todistajat saadaan hankituiksi ja miten kertomusten luotettavuutta arvioidaan?

Länsimaisia vierastaistelijoita on lähtenyt myös Isisiä vastaan taistelleiden kurdijoukkojen riveihin. Suhtaudutaanko heidän tekemisiinsä samoin kuin Isis-sotilaiden vai katsotaanko raakalaismaista terroristijärjestöä vastaan tehdyt sotatoimet oikeutetuiksi?

Edes se, että epäillyistä rikoksista olisi käytettävissä kuvamateriaalia, ei välttämättä riitä. Tämän on osoittanut Turun hovioikeudessa istuttava oikeudenkäynti, jossa irakilaisveljeksiä syytetään osallisuudesta Camp Speicherin joukkomurhaan Irakin Tikritissä vuonna 2014. Veljekset ovat kiistäneet syyllisyytensä.

Maanantaina oikeus pähkäili, esiintyikö jompikumpi identtisistä veljeksistä Isisin propagandavideolla, jossa barettiin pukeutunut mies ampuu vankeja. Turvapaikanhakijoina Suomeen tulleiden veljesten ulkonäössä on vain pieniä eroavaisuuksia. Syyttäjän mukaan etenkin toisen veljeksen nenän sivuprofiili sopii “barettimiehen” profiiliin.

Kiistaa on myös siitä, onko tallenteiden metatietoja profiloitu. Haastavaa on lisäksi todistajien kuuleminen Irakissa. Keitä todistajiksi saadaan ja uskaltavatko nämä kertoa havainnoistaan totuudenmukaisesti ilman pelkoa kostosta? Suomen viranomaiselta on turha toivoa turvatakuita Lähi-idässä.

Irakilaiskaksosten juttu antaa esimakua siitä, mitä suomalaisella oikeuslaitoksella voi olla edessään.

jussi.orell@lannenmedia.fi

Fingerpori

comic