Uutiset Helsinki

Kulmuni esittää teollisuudelle lisähelpotuksia: Energiaveron palautusta ei saa poistaa samassa rytäkässä, kun sähkövero lasketaan EU:n minimiin

Saarikko korosti, että vaikka hallituksessa keskustalla on merkittävästi eri näkemyksiä kuin vasemmistolla, asioista pitää pystyä sopimaan.
Katri Kulmuni (vas.) ja Annika Saarikko myönsivät, että hallituksessa keskustalla on selvästi eri näkemyksiä talouspolitiikasta kuin sdp:llä. Kuva: Aki Taponen
Katri Kulmuni (vas.) ja Annika Saarikko myönsivät, että hallituksessa keskustalla on selvästi eri näkemyksiä talouspolitiikasta kuin sdp:llä. Kuva: Aki Taponen

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni esittää teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmän säilyttämistä, vaikka teollisuuden sähkövero lasketaan ensi vuoden alusta EU:n minimiin.

– Energiaveron palautuksen pitää jatkua pitempään, vaikka teollisuuden sähkövero menee nollaan, Kulmuni sanoi keskustan puheenjohtajaehdokkaiden tentissä maanantaina.

Siirtymäaikaa tarvitaan Kulmunin mukaan sen takia, että osalla tehtaita kustannukset nousevat, jos energiaveron palautus poistetaan samaan aikaan, kun teollisuuden sähkövero lasketaan minimiin.

Politiikan toimittajien tenttiin osallistuivat kaikki keskustan puheenjohtajan paikasta ensi lauantaina kilpailevat ehdokkaat. Kulmunin lisäksi ehdolla ovat tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko, puolueen varapuheenjohtaja Petri Honkonen ja yrittäjä Ilkka Tiainen.

Kulmuni ja Saarikko totesivat, että keskustalla on hallituksessa talouspolitiikasta selvästi eri näkemyksiä kuin hallituksen vasemmistopuolueilla.

– Sen sijaan, että kritisoidaan yksittäisiä firmoja, poliittiset päättäjät voivat vaikuttaa yritysten toimintaympäristöön, Kulmuni sanoi.

Saarikon mukaan poliitikkojen pitäisi jättää pikkupolitikointi sivuun ja keskittyä asioiden hoitoon. Hän sanoi, että vaikka hallituksessa on merkittävästi eri näkemyksiä talouspolitiikasta, niistä pitää pystyä sopimaan.

– Syyttely puolin ja toisin ei tuo Kaipolaan automaattisesti yhtään työpaikkaa takaisin. Vasemmistolaiseksi käyvä keskustelu muistuttaa siitä, että keskustan kaltaiselle ei-vasemmistolaiselle puolueelle on valtava tilaus tässä hallituspohjassa, Saarikko perusteli.

Petri Honkosen mukaan narujen pitäisi olla paremmin pääministeri Sanna Marinin (sd.) käsissä.

– Hän tarvitsee selkeästi tukea, yrittäjyyden ja työllisyystoimien ymmärrystä, Ilkka Tiainen sanoi.

Ilkka Tiaisen (oik.) mielestä EU:n elvytyspakettia olisi vielä muutettava. Petri Honkosen mukaan keskustelu asiasta olisi pitänyt käydä keväällä, kun hallitus asetti neuvotteluille reunaehtoja. Kuva: Aki Taponen
Ilkka Tiaisen (oik.) mielestä EU:n elvytyspakettia olisi vielä muutettava. Petri Honkosen mukaan keskustelu asiasta olisi pitänyt käydä keväällä, kun hallitus asetti neuvotteluille reunaehtoja. Kuva: Aki Taponen

”Keskustasta ei saa tulla pikkuperussuomalaisia”

Annika Saarikon mukaan keskusta ei voi koskaan olla kuin pikkuperussuomalaiset, vaan sen pitää olla vastuunkantaja eikä pelkkien ongelmien latelija.

– Keskustan pitää olla luottopuolue, hän korosti.

– Ihmisillä täytyy olla toivoa ja luottamusta siihen, että keskusta on heidän asiallaan, missä tahansa he asuvat. Tämän sanominen ääneen ei tarkoita sitä, että pitäisi puhua perussuomalaisuudesta, Kulmuni sanoi.

Hänen mielestä myöskään maahanmuutosta puhuminen ei saa olla perussuomalaisten yksinoikeus.

”EU:n elvytyspakettia pakko muuttaa”

EU:n huippukokouksessa sopima 750 miljardin euron elvytyspaketti sotii Ilkka Tiaisen mielestä Suomen perustuslakia vastaan.

– Paketti on pakko muuttaa tai me menemme liittovaltioon.

Petri Honkosen mielestä EU:ssa tarvitaan elvytystä, mutta suomalaiset eivät laajasti ottaen hyväksy tapaa, jolla se toteutetaan.

– Kylmä tosiasia on kuitenkin se, ettei keskusta tai Suomi voi tätä pakettia kaataa, vaikka se on huono. Keskustelu olisi pitänyt käydä keväällä, kun hallitus linjasi reunaehdot, joilla neuvotteluihin lähdettiin.

Kolmesta tavoitteesta yksi läpi

Kulmunin mukaan Suomella oli neuvotteluissa kolme tavoitetta. Paketin piti olla laina-ajaltaan lyhyempi, lainapainotteisempi ja pienempi.

– Suomi sai kolmesta tavoitteista yhden läpi. Paketti on lainapainotteisempi, mutta se ei pienentynyt.

Elvytyspaketti ei siten Kulmunin mukaan ollut niin hyvä kuin se olisi voinut olla.

– Mutta kaikki EU-maat ovat siihen sitoutuneet, niin myös Suomi.

Saarikon mukaan keskusta oli tietoinen elvytyspaketista käytyjen neuvotteluiden kulusta.

– Samassa yhteydessä sovittiin EU:n rahoituskehyksestä, jonka saantoa voidaan pitää vähintään kohtuullisena suomalaisen maatalouden ja Itä-Suomen kannalta.

Saarikko ennustaa pitkää keskustelua siitä, noudattaako elvytysrahasto sitä, mihin jäsenmaat ovat EU:hun liittyessään sitoutuneet.

– Mutta kyllä kansallisesti erittäin merkittävää on myös se, mihin Suomen saamat rahat käytetään. Ja nostaako esimerkiksi Italialle annettava tuki sen maan aidosti, Saarikko kysyi.

Keskustan puheenjohtajakisa ratkeaa lauantaina Oulun puoluekokouksessa.

Uusimmat

Näkoislehti

28.9.2020

Fingerpori

comic