Uutiset

Kultakuume on taas nousussa – iso liuta yrityksiä houkuttelee netissä ihmisiä myymään laatikon pohjalle unohtuneet kultakorut

Halutaan ostaa: kauppa käy, mutta 2010-luvun alun kaltaisesta villityksestä ei näy merkkejä ainakaan vielä. Kymmenessä vuodessa kaupankäynti on siirtynyt toimipisteistä nettiin ja tarjousten hintahaitari venähtänyt entisestään.

Koronaviruksen aiheuttama epävarmuus näkyy talousmarkkinoilla monella tavalla.

Yksi heijastusvaikutus on turvallisena pidetyn kullan maailmanmarkkinahinnan jatkuva nousu. Se ylittää jo 1 660 dollaria unssilta. Viime vuonna hinta kohosi yli 20 prosenttia, ja tämän vuoden alusta se on kivunnut edelleen 6,7 prosenttia.

Koska kullan arvo on nyt korkeammalla kuin kertaakaan lähes seitsemään vuoteen, kotitalouksien ”romukullaksi” kutsuttujen käytettyjen kultakorujen ostajat ovat taas aktivoituneet.

Nyt kaupankäynti on siirtynyt lähes kokonaan nettiin. Kun vastaava buumi oli kuumimmillaan kymmenisen vuotta sitten, useimmilla ostajayrityksillä oli kiinteä tai liikkuva toimipiste.

Kuluttaja-asiamieheltä tuli moitteet

Esimerkiksi Suomen Jalometallikierrätys Oy soveltaa kuitenkin myös puhelinmyyntiä. Yhtiöstä soitetaan tavallisille kuluttajille ja tarjotaan mahdollisuutta postittaa koruja arvioitaviksi yrityksen vakuutetuissa erikoiskuorissa. Arvioinnin jälkeen myyjäkandidaatilla on mahdollisuus joko hyväksyä tai hylätä tarjous.

– Noin 95 prosenttia myyjistä hyväksyy tarjouksemme, yhtiön toimitusjohtaja Peter Rajalin kertoo.

– Jos kaupat jäävät syntymättä, se ei maksa toiselle osapuolelle mitään. Idea on, että teemme tosiaan vain tarjouksen.

Menneinä vuosina maksuttomuudesta oli epäselvyyttä.

Suomen Jalometallikierrätyksen toiminnasta tuli Kilpailu- ja kuluttajavirastoon vuosina 2016-2017 yli sata yhteydenottoa vuodessa. Kuluttajat tulkitsivat joutuvansa maksamaan noin 18 euron postipussin, vaikka eivät päätyneet lähettämään firmaan mitään. Kuluttaja-asiamies piti yhtiön menettelyä harhaanjohtavana ja sopimattomana.

– Vakuutetun kuoren mukana tulee tosiaan lasku, mutta sitä ei tarvitse maksaa, kunhan lähettää meille jotakin arvioitavaksi tai peruu kaupan sopimusehtojen mukaisesti. Nykyään ilmaisemme asian hyvin selkeästi, Rajalin korostaa.

Nyt valituksia vain vähän

Muutos näkyy valitusten laskevana määränä. Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttajaneuvonnan johtava asiantuntija Raija Marttala kertoo Jalometallikierrätyksen toiminnasta otetun vuonna 2019 yhteyttä enää 56 kertaa ja tänä vuonna muutaman kerran.

– Muutenkin trendi on ollut kultaa ostavien yritysten kohdalla laskeva, Marttala toteaa.

– Joitakin yksittäisiä yhteydenottoja on tullut. Mistään vyörystä ei ole kyse.

Suomen Jalometallikierrätyksen tulovirta on Peter Rajalinin mukaan tasainen. Dramaattista nousua ei ole tapahtunut, vaikka kullan hinta lähti viime vuoden kesäkuussa ripeään kasvuun.

– Kauppa käy, mutta ehkä odotimme sen vilkastuvan enemmänkin, Rajalin tuumaa.

Liian hyvä hinta on usein liian hyvä

Samoilla linjoilla on K.A. Rasmussen Oy:n toimitusjohtaja Niklas Sundman. Rasmussen on sekä osa Pohjoismaiden suurinta jalometallikonsernia että perinteinen helsinkiläisyritys, jolla on asiakaspalvelutoimipiste Etelärannan arvokiinteistössä.

– Kymmenen vuoden takaiseen buumiin verrattuna kultakorujen tarjonta on lisääntynyt vain maltillisesti. Meillä hinnannousu on näkynyt enemmän sijoitusasiakaspuolella, Sundman kertoo.

Netissä kotitalouksien ”romukultaa” ostavia yrityksiä riittää. Yhteistä niiden markkinoinnille on kotimaisuuden, kierrätyksen ja ympäristöystävällisyyden korostaminen sekä arvovaltaisten yhteistyökumppaneiden luetteleminen. Lisäksi yksi jos toinenkin tarjoaa ”parhaan hinnan”.

– Niinhän ei voi olla, Niklas Sundman puuskahtaa.

– Liian hyvä hinta on yleensä liian hyvä hinta. Luvattu maksu viittaa usein vain johonkin tiettyyn määrään tai ajankohtaan.

Myös hintaskaala hämmästyttää Sundmania. Esimerkiksi tavallisen 14 karaatin kultasormuksen grammahinta vaihtelee noin 25 eurosta 10 euroon.

– Vanhan sanonnan mukaan se ei ole tyhmä joka pyytää, mutta hintaa kannattaa aina kysyä useasta paikasta. Me usein jopa kehotamme korujen tarjoajaa käymään myös jossain muualla.

Kaikki kultainen ei ole kultaa

Koruissa kultaa käytetään seostettuna. Tavallisesta 14 karaatin sormuksesta kullan osuus on 58,5 %. Jos sen hinnasta 50 % koostuu työstä, ja materiaalista 50 % on kultaa, kullan osuus jää arviolta 25 %:iin kokonaishinnasta.

Kultainen rannerengas voi olla sisältä ontto. Sisällä on hiekkaa tai hartsia.

Pienillä korutimanteilla ei ole arvoa juuri lainkaan.

Uusimmat

Näkoislehti

22.9.2020

Fingerpori

comic