Uutiset

Kultarannasta penätään EU:lle linjaa pakolaisongelmien ratkaisuun – "on melkein joka maassa ratkaisematon"

Pitkäaikainen kansanedustaja Pertti Salolainen (kok.) haastoi maanantaina Kultaranta-keskustelussa Suomen johtavia päättäjiä löytämään ratkaisuja pakolaisista ja turvapaikanhakijoista huolehtimiseen. Keskustelussa puitiin EU:n tulevaisuutta.

Salolainen koki monen muun tavoin, että turvapaikkakysymykset ovat nyt suurin EU:n sisäinen ongelma, joka repii unionin jäsenvaltioita erilleen.

-Pakolaisongelma on melkein joka maassa ratkaisematon. Se on monen muun ongelman taustasyy EU:ssa, Salolainen sanoi.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi, ettei yhteisymmärrystä EU:ssa ole edelleenkään siitä, miten turvapaikanhakijoita voitaisiin jakaa jäsenmaiden kesken.

-Jos tarvitaan jotain yhteisvastuullista, niin siitä ei ole yksimielisyyttä. Mitä tehdään silloin, jos jonkin maan kyky ei riitä vastaanottoon ja pitäisi jakaa turvapaikanhakijoita maiden kesken, niin siitä ei ole yksimielisyyttä, Sipilä kertoi.

Sipilän mukaan Suomi auttaa ihmisiä lähellä kriisialueilla ja hyvissä olosuhteissa sekä ottaa kiintiöpakolaisia pakolaisleireiltä “tilanteen mukaisen määrän”.

-Mutta se vaatii muita edellytyksiä: meillä olisi rajavalvonta kunnossa sekä Schengen-alue ja Dublin-asetus toimivat. Ei vaelleta maasta toiseen turvapaikan haussa, Sipilä sanoo.

Tanskan ja Itävallan hallitukset ovat ehdottaneet perustettavaksi käännytysleirejä EU:hun tai ulkopuolelle.

-En ole syttynyt sille ajatukselle. Autamme ihmisiä lähempänä, YK:n kanssa yhdessä paremmat olosuhteet lähellä kriisialueita, Sipilä sanoo.

Sipilän mukaan EU:ssa on yhteisymmärrys siitä, että hoidetaan maahanmuuton juurisyitä.

-Nekin maat, jotka ovat eniten vastahankaisia, ovat omilla toimillaan osoittaneet, että ne haluavat auttaa ja ovat sitten juurisyyrahastoihin pistäneet rahaa, Sipilä sanoo.

Tytöille ja naisille apua

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö harmitteli, että kehitysyhteistyössä tehdään todennäköisesti edelleen päällekkäistä työtä, kun eri EU-mailla on kaikilla omat painotuksensa.

-EU:n komissiolta pitäisi tulla selkeä ohjelma tyttöjen ja naisten aseman parantamiseen, ja tätä ohjelmaa sitten jäsenmaat toteuttaisivat, presidentti esitti.

EU:n komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen myönsi, että tekemistä yhteisissä linjauksissa vielä olisi.

-Juurisyiden kitkemiseen on kyllä kannatusta, Katainen sanoi.

Komissaari Katainen kokee EU:n suurimmaksi ongelmaksi sen, että yhteinen arvopohja voi olla EU:ssa rapautumassa. Kaikki jäsenmaat eivät enää samalla tavalla sitoudu demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen, mistä Unkarin ja Puolan kehitys on konkreettisin esimerkki.

Esimerkiksi Unkarin hallitus haluaa kriminalisoida turvapaikanhakijoiden auttamisen. Se voisi tehdä monen kansalaisjärjestön ydintoiminnasta laittoman.

-Meidän on pystyttävä tällaisissa tilanteissa kovistelemaan jäsenvaltioita. Kahden kerroksen jäsenvaltioita ei voi olla niin, että jotkut ottavat esimerkiksi oikeusvaltioperiaatteen kevyemmin, Katainen sanoi.

Myös pääministeri Sipilä oli huolissaan arvojen rapautumisesta EU:ssa.

-Silloin lähtee EU:n perusta murenemaan, jos arvot rapautuvat, Sipilä mietti.

Saksassa paha kiista

Saksassa hallituksessa on parhaillaan kiista siitä, pitäisikö turvapaikanhakijat käännyttää jo maan rajalla pois. Jopa liittokansleri Angela Merkelin hallituksen jatko on kiinni siitä, pääseekö hallitus tästä yksimielisyyteen.

Sisäministeri ja Baijerin kristillisdemokraatteja edustava Horst Seehofer ei antaisi toisesta EU-maasta tulevien turvapaikanhakijoiden tulevan Saksaan.

-Jos Saksa panee yksipuolisesti rajat kiinni, maahanmuuton paine kohdistuu Etelä-Euroopan kolmeen maahan. Sitä ei voida pitää hyväksyttävänä, sanoo Katainen.

Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne ennakoi, että suuria määriä turvapaikanhakijoita pyrkii Eurooppaan jatkossakin.

-Vuosi 2015 oli vasta esisoittoa. Eikö kehitysapua pitäisi suunnata nyt Afrikkaan, jossa pitäisi parantaa infrastruktuuria, Rinne sanoi.

Keskustelussa vaikutti vallitsevan yksimielisyys siitä, että Afrikkaa on autettava, koska muuten sieltä voi pyrkiä tuhansia tai jopa miljoonia ihmisiä Eurooppaan. Naisten ja tyttöjen aseman parantaminen ja ilmastonmuutoksen torjunta nostettiin pääosaan.

-Kumppanuusohjelmat ovat hyvä tapa edetä kehitysyhteistyössä, koska niissä mitataan tuloksia, pääministeri Sipilä sanoi.

Asiasanat

Uusimmat