Uutiset

Kun brändilupaus rikotaan, on toimittava nopeasti - imagotutkija arvioi Pori Jazzin toipuvan Ruotsala-kriisistä

Imagoruhje Pori Jazzin kyljestä parantuu aikanaan. Näin arvioi Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori Erkki Karvonen Aki Ruotsalan aiheuttamaa kohua. Pori Jazzin hallitus perui Ruotsalan nimityksen toimitusjohtajaksi, kun hänen kommenttinsa homoudesta nostattivat reaktioiden myrskyn.

Professori Karvonen huomauttaa, että Suomessa on nyt herkistytty huomaamaan, ettei skandaalimyrsky laannu ilman toimia. Pori Jazz toimi Karvosen mukaan niin kuin sen piti, kun toimitusjohtajaksi valitun sanat olivat syvässä ristiriidassa tapahtuman imagon kanssa.

Ruotsalan lähettämä signaali suvaitsevalle kulttuuriväelle oli väärää ja liikaa: brändilupaus oli rikottu.

-Jos tuossa tilanteessa olisi hidasteltu, imagovaurio olisi ollut suurempi. Nopea reaktio kertoo, että organisaatio irtisanoutuu tämänlaisesta ajattelusta ja henkilöstä. En usko, että tästä syvää jälkeä jää. Viikkokausia vellonut keskustelu olisi sellaisen voinut jättää.

Karvonen nostaa esimerkiksi ulkoministeri Ilkka Kanervan tekstiviestikohun vuodelta 2008.

-Kokoomus kesti päivästä toiseen pauhinaa Kanervasta. Lopulta organisaatio alkoi vahingoittua, ja henkilöstä oli päästävä eroon.

Yritysten ja organisaatioiden johtajavalintoja pitäisi Karvosen arvion mukaan olla tekemässä laajempi kommentoijajoukko. Pienessä sisäpiirissä mahdolliset imagoriskit eivät välttämättä nouse esiin.

-En tunne Pori Jazzin hallitusta, mutta yleensä johtajavalintaa tekevän ryhmän olisi hyvä olla monipuolinen arvomaailmaltaan. Valintaa voisi testata kuin Hollywood-elokuvan koenäytöksessä, Karvonen heittää.

Johtaja symbolisoi nykyaikana vahvasti organisaatiota ja sen edustamia arvoja. Hänellä on myös nuhteettomuusvelvoite. Karvonen arvioi, että Pori Jazzin tapaus opettaa suomalaisia yrityksiä ja organisaatioita entistä tarkemmaksi rekrytoinnissa.

Yhdysvalloissa johtajien ja politiikkojen taustat tutkitaan tarkkaan mahdollisten imagomiinojen varalta, koska niin tekee vastapuolikin. Taustaselvitysten avulla karsitaan kandidaatteja tai varaudutaan tulevaan.

-Organisaatio suunnittelee vastaiskut tai päätetään tuoda asia julkisuuteen ja sillä viedä paljastukselta pohja.

Seksuaalisen häirinnän keskusteluun nostanut kansainvälinen MeToo-kampanja on lisännyt Karvosen mukaan herkkyyttä reagoida tasa-arvoon mutta myös yhdenvertaisuuden epäkohtiin. Sosiaalinen media tarjoaa väylän nostaa reaktiot esiin.

Onko somekohun skandaalimyrsky uusi kansallisvaikuttamisen tapa?

-Se voi olla. Se on demokraattinen mahdollisuus. Sen vaikutus on nähtävissä ja huomataan, että ääni saadaan kuuluviin, mutta kuinka suuri joukko on loppujen lopuksi äänessä, Karvonen kysyy.

Sosiaalisen median aikana keskustelu polarisoituu herkästi mustavalkoiseksi. Karvosen mukaan maltillisen keskitien äänet jäävät ääripäiden huudon alle.

Kohukeskustelu seuraa myös tiettyä kaavaa, nopean kiihtymisen jälkeen se saavuttaa lakipisteen ja alkaa laskun.

-Loppuvaiheen keskustelut ovat järkevämpiä ja periaatteellisia. Silloin pohditaan mitä tästä opimme, ja nuo jälkimietteet voivat olla hyödyllisiä.

Asiasanat

Uusimmat