Uutiset

Kun reitit ovat kunnossa, pyörämatka houkuttelee – Pyöräliitto vaatii huimasti lisärahaa kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi

Kun matkan pituus ylittää kolme kilometriä, suomalainen vaihtaa kävelyn tai pyöräilyn omaan autoon.

Valtakunnallinen Pyöräliitto ry. vaatii rutkasti lisää rahaa, jotta suomalaiset tarttuisivat hanakammin pyöränsarviin kiinni tai liikkuisivat lyhyet arkimatkat kävellen.

Pyöräliitto esittää, että seuraavan hallituksen olisi nostettava pyöräliikenteen ja jalankulun investointeihin tarkoitettua rahoitusta sataan miljoonaan euroon.

Lisärahalla kaupunkeihin voitaisiin rakentaa sellaisia liikennereittejä, jotka tukevat ja tekevät pyöräilystä ja kävelystä yksityisautoilua houkuttelevamman vaihtoehdon.

Tällä hetkellä valtio investoi pyöräilyn ja jalankulun edistämiseen noin 30 miljoonaa euroa, mikä on 1,9 prosenttia valtion liikennebudjetista.

– Meillä käytetään kaikkiaan 1,6 miljardia euroa vuodessa liikenneinfraan. Voi aiheellisesti kysyä, että käytetäänkö tämä raha kaikkein tehokkaimmalla tavalla. Uskon, että tästä summasta voitaisiin napata rahaa myös pyöräliikenteen tarvitseman infran kehittämiseen, Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen sanoo.

Pyöräilyreitit ja pyöräparkit kuntoon

Pyöräliiton mukaan sadan miljoonan euron summa pitäisi jakaa kuntien kävelyn ja pyöräilyn investointien tukemiseen, valtion omaan pyörätieverkkoon ja rautatieasemien pyöräpysäköintiin, sähköavusteisten pyörien määräaikaiseen hankintatukeen sekä liikkumisenohjaukseen kuten tutkimukseen ja pyöräilyn edistämisohjelman toimenpiteisiin.

– Suomessa kunnat ovat erilaisessa asemassa siinä, miten pyöräilyä on edistetty. Oulussa ja Joensuussa pyöräilyä on viety todella hyvin eteenpäin ja sitten on paljon kuntia, joissa pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen ei ole juuri investointi, joka on usein rahoituksesta kiinni, Koistinen sanoo.

Se, että ihmiset liikkuisivat enemmän pyörällä, vaatii paitsi hyviä pyöräteitä, mutta myös hyviä ja toimivia pyöräparkkeja.

Koistisen mukaan liikennekeskuksiin rakennettavat parkit mahdollistavat sen, että työmatkoja tehdään osin pyörällä ja osin julkisilla liikenneneuvoilla.

– Hyviä pyöräpysäköintipaikkoja tarvitaan erityisesti joukkoliikennehubeissa, kuten matka- ja rautatieasemilla. Myös kaupunkipyöräjärjestelmät ovat osoittautuneet tehokkaaksi tavaksi lisätä pyöräilyä kaupungeissa.

Koistinen muistuttaa myös, että on myös valintaa sekin, pidetäänkö ensin autotiet kunnossa ja vasta sitten kevyenliikenteen väylät.

– Perinteinen tilanne on se, että autolla liikkumista on priorisoitu. On selvää, että joukkoliikenteen ja jakeluliikenteen on toimittava, mutta myös jalankulku ja pyöräliikenne ovat tärkeitä, hän sanoo.

Koistinen vertaa tilannetta Helsinkiin, jossa prioriteettilista menee näin: kävely, pyöräily, joukkoliikenne, jakeluliikenne ja sitten yksityisautoilu.

– Tällä periaatteella tehdään niin kaupunkisuunnittelua kuin ympäristön kunnossapitoa. Kun prioriteettilista on selkeästi määritelty, se on helppoa kaikille.

Alle kilometri kävellen, kolme kilsaa pyörällä

Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisi keväällä kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa esitetään yli 30:tä toimenpidettä, jotka vaihtelevat maankäytön suunnittelusta asenteisiin vaikuttamiseen.

Selvityksestä käy ilmi, että suomalaiset liikkuvat arkimatkojaan kävellen tai pyöräillen aiempaa vähemmän.

Lyhyet alle kilometrin mittaiset matkat tehdään vielä pääosin kävellen, mutta sen jälkeen muut liikkumismuodot alkavat vetää puoleensa enemmän. Pyöräily on suosituinta 2–3 kilometrin matkoilla, jonka jälkeen pyöräilymatkat vähenevät.

– Liikennetekniikan tohtori Kalle Vaisamaa on sanonut, että pyöräilyn edistämisessä ratkaisee kolme tekijää ja ne ovat infra, infra ja infra.

– Allekirjoitan itse tämän väitteen. Me aina kuvittelemme, että pitäisi pyöräillä tai kävellä, koska se on terveydenkannalta hyväksi. Tämän vaikutukset ovat marginaaliset, sillä tutkimuksista tiedetään, että pyörään on helppo tarttua silloin, kun sillä on helpompi ja nopeampi kulkea ja ympäristö on rakennettu tukemaan pyörällä ja kävellen liikkumista, Koistinen toteaa.

Suomessa tavoitteena on lisätä kävellen ja pyörällä tehtyjen matkojen määrää 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteet liittyvät myös Suomen energia- ja ilmastotavoitteisiin.

Pyöräliiton viime vuonna teettämien laskelmien mukaan tämä tarkoittaisi yli 13 miljardin euron verran terveyshyötyjä ja yli 350 ennenaikaista kuolemaa vähemmän.

Uusimmat