Lounais-Häme Uutiset Helsinki

Kunta-alalla valmistaudutaan vuosikymmenen kovimpiin työmarkkinaneuvotteluihin

Työntekijäpöydissä ovat palkankorotustavoitteet korkealla ja kikyistä halutaan eroon.
Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen. Arkistokuva. Kuva: Atte Kajova
Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen. Arkistokuva. Kuva: Atte Kajova

Päänavaajaliitot Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus istuvat vielä valtakunnansovittelijan toimistossa kiistelemässä palkankorotuksista, kun kunta-alalla valmistaudutaan jo kovaa vauhtia kevääseen. Maaliskuun lopussa päättyvät noin 800  000 kuntatyöntekijän työehtosopimukset, ja palkankorotuksia ja kiky-tuntien poistamista vaaditaan jokaisessa työntekijäpöydässä.

Politiikan toimittajien yhdistyksen järjestämässä väittelyssä Helsingissä kohtasivat Tehyn ja Superin edustajana Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, OAJ:n ja Jukon puheenjohtaja Olli Luukkainen ja kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.

Hoitoalan liitot ovat jo lyöneet prosentit pöytään ja vaatimus on reipas: Kymmenessä vuodessa joka vuosi 1,8 prosenttia vientialojen määrittelemän yleisen linjan päälle.

– Palkkatasa-arvo-ohjelma, tes ja kikyt veke, Rytkönen linjasi.

Myös muut kuntien työntekijät vaativat lisää palkkaa ja parempia ehtoja. Luukkainen ei vielä prosenteista puhu, mutta palkankorotuksia pitää hänen mielestään tulla muillekin kuin hoitajille.

– Hoitajat ansaitsevat lisää palkkaa, mutta niin ansaitsevat muutkin, esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajat, Luukkainen sanoi.

Hän uskoo, että tulossa on vuosikymmeniin vaikein työmarkkinakevät.

”Rahat eivät riitä”

Kuntatyönantajien Jalonen valittelee, että kuntien rahat eivät riitä nykyistenkään palkkojen maksuun.

– Kunta-alalla yt-neuvottelut ovat räjähtäneet. Mitään ylimääräistä jakovaraa ei ole näköpiirissä.

Jalonen toistaa, että kunnille ja kuntayhtymille lankeaa yhteensä kahdeksan miljardin euron lisälasku, jos sosiaali- ja terveydenhuollon hoitohenkilöstö saa vaatimansa yleisen linjan ylittävät palkankorotukset. Lisälaskua kertyisi kymmenen vuoden aikana, ja joka vuosi syntyisi lähes 800 miljoonan euron kustannus.

– Jos korotusvaatimukset toteutuisivat koko kunta-alalla, niin kymmenen vuoden aikana kokonaiskustannukset olisivat yli 20 miljardia euroa.

Jalonen huomauttaa myös, että kunta-alalla kiky-tunnit vietiin suoraan työehtosopimuksiin.

– Silloin kun sopimukset ovat katkolla, tämäkin asia on katkolla, Luukkainen tyrmää.

Myös Rytkönen sanoo, että keväällä on kaikki pöydässä, myös kiky.

Sata miljoonaa riittää hoitajille ensi vuonna

Pitääkö pääministeri Sanna Marinin (sd.) avata valtion lompakko, jotta kuntien työntekijät saavat haluamansa palkankorotukset  ?

– Kunnat tarvitsevat perusrahoitusta lisää, mutta sitä ei pidä sotkea työmarkkinaneuvotteluihin, sanoo Jalonen.

Samaa mieltä on Luukkainen. Hänen mielestään kuntien rahoituspohjaa on nostettava palveluiden turvaamiseksi ja sitä kautta tulee myös palkanmaksuvaraa.

Tehy ja Super ovat vaatineet valtiolta tasa-arvorahaa, työmarkkinaneuvotteluihin ei hallituksen pidä sekaantua niidenkään mielestä.

– Sata miljoonaa ylimääräistä riittää hoitajille ensi vuodelle, Rytkönen painottaa,

Loppuvaiheessa tarve on hänen mukaansa noin 150 miljoonaa euroa. STT

Uusimmat

Näkoislehti

23.9.2020

Fingerpori

comic