Uutiset

Kuntaliitto: Muillekin kuin Uudellemaalle mahdollisuus järjestää sote-palvelut joustavasti

Uudenmaan sote-erillisratkaisussa on syntymässä viisi itsehallintoaluetta. Kuntaliiton toimitusjohtajan Minna Karhusen mukaan se ei asettaisi kuntia eriarvoiseen asemaan, vaikka Helsinki saisi vastata omista sote-palveluistaan.
Minna Karhunen uskoo, että kunnilla on paras tieto siitä, kuinka alueen sote-palvelut tulisi hoitaa. Arkistokuva. Kuva: Suomen Kuntaliitto ry
Minna Karhunen uskoo, että kunnilla on paras tieto siitä, kuinka alueen sote-palvelut tulisi hoitaa. Arkistokuva. Kuva: Suomen Kuntaliitto ry

Kuntaliiton toimitusjohtajan Minna Karhusen mielestä muuallakin kuin vain Uudellamaalla pitäisi olla mahdollisuus järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut joustavasti omien tarpeiden mukaan.

Tämä tarkoittaisi sitä, että tulevilla maakunnilla olisi mahdollisuus siirtää sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen maakunnalta kuntien tai kaupunkien vastuulle.

– Silloin maakunnat voisivat itse aidosti miettiä, mikä on sen alueen lähtökohdista ja kyvykkyydestä riippuen paras mahdollinen toimintamalli, Karhunen sanoo.

Karhusen mukaan siinä vaiheessa, kun uusi maakunta rakentaa omaa palveluverkostoaan ja -järjestelmäänsä alueen kunnat voisivat keskustella ja sopia yhdessä sote-palveluiden järjestämismallista.

– Olisi hyvä, että luotettaisiin siihen, että alueilla on parempi tieto kuin keskushallinnolla.

Joissain tapauksissa joitain palveluja voitaisiin siirtää maakunnilta kunnille ja joissain päinvastoin.

Karhunen mainitsee, että moni kaupunki haluaisi pitää sote-palvelut omalla vastuullaan, koska ne toimivat jo hyvin. Ne on myös yhdistetty kunnan muihin palveluihin, kuten sivistypalveluihin ja varhaiskasvatukseen.

Poliittiset syyt taustalla

Uudellemaalle on syntymässä näillä näkymin sosiaali- ja terveystoimen uudistuksessa viisi itsehallintoaluetta, jotka vastaisivat itse perustason sosiaali- ja terveyspalveluista. Itsehallintoalueet olisivat Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Itä-Uusimaa, Vantaan ja Keravan yhteenliittymä ja Helsingin kaupunki.

Alueet vastaisivat itse pääosin myös erikoissairaanhoidosta. Kiireellisen ja vaativan erikoissairaanhoidon tuottaisi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS).

Monet isot kaupungit ovat vaatineet Uudenmaan erillisratkaisun vanavedessä, että heilläkin olisi mahdollisuus järjestää omat sote-palvelunsa. Hallitusohjelmaan on kuitenkin kirjattu vain Uudenmaan tilanteen selvittäminen.

Karhusen mukaan syy siihen, ettei muilla suurilla kaupungeilla ole vastaavaa mahdollisuutta, on puhtaasti poliittinen.

– Ylipäätänsä en usko, että Suomi olisi tarvinnut uutta hallinnon väliportaan tasoa.

Hän myöntää, että Uusimaa eroaa selkeästi muista Suomen maakunnista muun muassa asukaslukunsa takia. Hän myös muistuttaa, että monessa muussa maassa maan pääkaupunkia kohdellaan lainsäädännössä eri tavalla kuin muita kaupunkeja.

Monet maakuntien keskuskaupungeista pystyisivät Karhusen mukaan järjestämään itse omat sosiaali- ja terveyspalvelunsa. Tällä hetkellä Suomessa on tällaisia kuntia tai kaupunkeja noin 70. Muualla sote-palveluista vastaa kuntayhtymät tai ne on ulkoistettu yritysten hoidettaviksi.

– Monet pienet kunnat eri puolella Suomessa tarvitsevat maakuntien keskuskaupunkien vetoapua.

Karhunen ei ota kantaa siihen, minkä kokoisella kaupungilla olisi riittävän leveät hartiat hoitamaan itse omat sote-palvelunsa. Se riippuu muun muassa alueen kyvykkyydestä, aluerakenteesta ja alueen omasta tahdosta.

”Tämä vähentää eriarvoisuuden kokemista”

Suurten kaupunkien yhteinen edunvalvontaverkosto C21 linjasi keväällä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen pitäisi säilyttää kunnilla ja kuntayhtymillä.

C21:n mukaan hallituksen kaavailemassa 18 maakunnan sote-mallissa on riskinä se, että uudistus jää jälleen toteutumatta ja ”aika kuluu uusien rakenteiden suunnitteluun”. Verkosto on myös huolissaan, että maakuntamalliin pohjautuva sote-uudistus kaatuu sen tuomiin poliittisiin tai lainsäädännöllisiin vaikeuksiin.

Karhusen mielestä nyt etenevä Uudenmaan sote-erillisratkaisu ei aseta kuntia eriarvoiseen asemaan.

– Tämä vähentää eriarvoisuuden kokemista, koska Helsinkiä lukuun ottamatta kaikkien muiden Uudenmaan kuntien pitää mennä itsehallintoalueratkaisuun.

Helsingin kohdalla on hänen mukaansa ymmärrettävää, että se muodostaa oman sote-itsehallintoalueensa, koska se on asukasluvultaan paljon suurempi kuin muut Suomen kaupungit ja kunnat. Eri asia olisi ollut, jos joillekin muille Uudenmaan kunnille olisi myönnetty oikeus järjestää omat sote-palvelunsa, linjaa Karhunen.

Uusimmat

Näkoislehti

20.9.2020

Fingerpori

comic