Uutiset

Kuntatyönantajien Jalonen: Suojelutyön tekeminen on ay-liikkeen hyvästä tahdosta kiinni

Työrauhasääntely polkee vuoden 1946 tasolla. Lainsäädäntö tuotava ajan tasalle.
Isossa kuvassa kaikki perustuu siihen, että työllisyysaste on saatava nostettua 75 prosenttiin. Tämä on välttämätöntä, jotta hyvinvointipalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva voidaan rahoittaa myös tulevina vuosina, kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen pohtii. Kuva: Joel Maisalmi

KT Kuntatyönantajat ajaa uudistuksia suojelutyömääräyksiin.

– Ne ovat varsin puutteelliset, itse asiassa lainsäädäntö on tältä osin torso. Työrauhaa koskeva laki on vuoden 1946 tasolla. Siksi on tarpeen ajanmukaistaa lainsäädäntöä, kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen kertoo.

Hänen mukaansa viime vuoden poliittiset työtaistelut osoittivat, miten tärkeä on turvata työrauha. – Keskeiset lakisääteiset palvelut eli kansalaisten henki, terveys sekä yhteinen ja yksityinen omaisuus on turvattava työtaisteluissa.

Jalosen mukaan nyt ollaan tilanteessa, jossa suojelutyön tekeminen on ammattiyhdistyksen hyvästä tahdosta kiinni.

Hallituksen linjoilla

Kuntatyönantajat ovat laatineet perusteellisen ohjelman seuraavan hallitusohjelman eväiksi.

Suojelutyötä koskevan lainsäädännön päivittäminen on vain yksi osa.

Jalonen nostaa kaikkein tärkeimpänä esille työllisyyden.

– Isossa kuvassa kaikki perustuu siihen, että työllisyysaste on saatava nostettua 75 prosenttiin. Tämä on välttämätöntä, jotta hyvinvointipalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva voidaan rahoittaa myös tulevina vuosina.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on onnistunut nostamaan työllisyysasteen yli 72 prosenttiin. Myös Sipilä on linjannut ensi kauden tavoitteeksi 75 prosenttia.

Jalonen myöntää, ettei luku ei nouse helpolla. – Siksi se vaatii laajaa ohjelmaa, jota KT on osaltaan hahmotellut.

Toinen suuri ohjelman tavoite on jatkaa julkisen sektorin rakenneuudistuksia.

– Tuottavuutta on edelleen parannettava ja samalla on taattava, että saamme osaavaa työvoimaa tarpeeksi.

Malttia palkkoihin

Listalta löytyy toive tuleviin työmarkkinaratkaisuihin.

– Niiden pitäisi olla kustannustasoltaan maltillisia. Niitä tarvitaan kansainvälisen kilpailukyvyn, julkisen talouden ja työllisyyden kannalta.

Hän jatkaa, että hallituksen talouspolitiikan pitää tuoda kuntatalouteen ja julkiseen talouteen vakautta.

Suuri sote- ja maakuntauudistus on nyt eduskunnan käsissä. Jalonen korostaa, että perustavoitteet esimerkiksi tuottavuuden parantamisesta koskevat yhtä lailla maakuntahallintoa kuin nykyistäkin järjestelmää.

Verotusoikeus vauhtiin

KT:n listassa on mielenkiintoinen veroavaus.

– Ajamme sitä, että maakuntien verotusoikeuden valmistelu aloitettaisiin seuraavalla vaalikaudella.

Monen muun järjestön tavoin KT kannattaa perhevapaauudistusta.

– Vapaat pitäisi jakautua tasaisemmin molempien vanhempien välillä. Isien kiintiöitä haluamme lisätä.

Uudistus kaatui tällä hallituskaudella, koska hallituspuolueet eivät päässeet ratkaisuun sellaisesta mallista, joka olisi kustannusneutraali.

– Tehdäänkö se kustannusneutraalisti vai ei, niin tämä on seuraavan hallituksen kysymys. Lähtökohtana oli tällä kaudella, että uudistus ei lisäisi menoja nykymalliin verrattuna.

Miksi kaksi systeemiä?

Jalonen kaivaa papereistaan vielä yhden merkittävän uudistustoiveen.

– Yksityisen ja julkisen sektorin eläkelainsäädännöt on yhdistettävä. Kuntatyönantajien neljä prosenttiyksikköä yksityisiä työnantajia korkeampi eläkevakuutusmaksu on saatava lähemmäksi yksityisen alan tasoa.

Hän muistuttaa, että aika on kypsä yhdistymiselle.

– Kuntapuolelle ei ole sitten vuoden 1995 tehdyn uudistuksen jälkeen kertynyt enää parempia eläkkeitä. Miksi pitää olla kaksi järjestelmää? Korkeampi eläkevakuutusmaksu on meille hankala kustannuskilpailussa.

Sote-uudistuksen jälkeen aloitellaan sosiaaliturvan vaiheittainen rukkaaminen.

– Siinä punaisena lankana on oltava yksilöiden aktiivisuuden edistäminen ja samalla työllisyyden nostaminen.

Uusimmat