Uutiset

Kuuntele päivän hittejä ja päättele, tuleeko huomenna lama – "Ilmapiiri on muuttunut, kun Lapin kesä vaihtuu karaokessa Sataan salamaan"

Musiikki ei ole ympäristöstään irrallinen taiteen, viihteen ja viestinnän muoto. Sen tiesi jo John Lennon vajaat 50 vuotta sitten.

-Musiikki heijastelee yhteiskunnan tilaa. Runoilijat, muusikot ja taiteilijat eivät ainoastaan peilaa aikansa ilmiöitä ja suuntauksia. He luovat niitä, Lennon lausui.

-The Beatles on hyvä esimerkki. Me tulimme Liverpoolista, ja se tausta kuului kaikessa siinä, mitä ajattelimme ja lauloimme.

Nyt näkemykselle on tieteellistä suomalaista näyttöä.

Huhtikuussa julkaistun tutkimuksen mukaan popmusiikki heijastaa suoraan optimismin ja pessimismin vaihtelua murheellisten laulujen maassa.

From Hard Rock Hallelujah to Ukonhauta in Nokialand on Mikko Ketovuoren ja Matt Lampertin yhteistyön tulos. Se osoittaa, että vuoden 2006 nousukiidossa Suomen kuunnelluin listamusiikki oli luonteeltaan huomattavasti positiivisempaa kuin vuoden 2009 talousalhossa.

Koehenkilöinä oli 82 opiskelijaa

Tutkimus julkaistiin Cambridgen yliopiston lehdessä Popular Musicissa.

Tekijöistä Mikko Ketovuori on kasvatustieteen tohtori ja Turun yliopiston musiikkikasvatuksen lehtori. Matt Lampert on Gainesvillessa Yhdysvalloissa toimivan sosioekonomisen instituutin johtaja ja tutkija.

Koehenkilöinä oli 82 suomalaisopiskelijaa. He saivat satunnaisessa järjestyksessä kuunneltavakseen vuosien 2006 ja 2009 listahittejä, joiden herättämät tunteet heidän piti arvioida asteikolla 0-10.

Nolla tarkoitti äärimmäistä pessimismiä ja epätoivoa. Toisessa ääripäässä kymmenen merkitsi ylitsepursuavaa optimismia ja itsevarmuutta.

-Tutkimusmittari oli kuin sairaanhoidossa käytettävä kipumittari, Mikko Ketovuori havainnollistaa.

-Siinä nolla tarkoittaa kivuttomuutta ja kymmenen äärimmäistä tuskaa.

Videoita koehenkilöille ei näytetty. Tarkoituksena oli mitata ainoastaan musiikin aiheuttamia tunteita.

-Kun katsoin videoita jälkikäteen, ymmärsin, että ne olisivat vahvistaneet fiiliksiä ja tuloksia entisestään, Ketovuori kertoo.

Optimismi poiki jääkiekon MM-kullan

Tulokset tukevat voimakkaasti käsitystä, jonka mukaan kulttuuristen tuotteiden suosio on sidoksissa aikakauden yleiseen ilmapiiriin.

Se on kuitenkin vasta perusta jatkopäättelylle. Oletus on, että pinnalla olevan musiikin luomilla tunnelmilla ja tunteilla voi ennustaa yhteiskunnan tulevaa kehitystä, sitä, mihin maa ja maailma ovat menossa.

Esimerkkinä Mikko Ketovuori ottaa esille Suomen keväällä 1995 voittaman jääkiekon maailmanmestaruuden. Se mainitaan usein käännekohtana, yksittäisenä tapahtumana, joka taittoi laman ja laittoi nousukauden alkuun Suomessa.

-Ei se kuitenkaan niin mennyt. Se meni päinvastoin, Ketovuori korostaa.

-Nousukauden tunnelma oli olemassa jo ennen kultajuhlia. Suomi voitti maailmanmestaruuden, koska maahamme oli virinnyt optimistinen ilmapiiri.

Hard Rock Hallelujahin sävy on positiivinen

Epävirallisia ilmapuntareita piiripuntareita on ollut ennenkin. Sellaisia ovat esimerkiksi naisten hameiden pituus, katastrofielokuvien suosio ja rakenteilla olevien pilvenpiirtäjien korkeus.

Uudet barometrit ovat tarkempia ja uskottavampia. Nettiliikenteessä voidaan seuloa tiettyjen sanojen esiintymistiheyksiä ja ennustaa niiden perusteella yhteiskunnan alttiutta levottomuuksille.

Mikko Ketovuoren mielestä musiikki sopii tutkimuskohteeksi poikkeuksellisen hyvin. Hänen mukaansa se on taiteenlajeista lähinnä ihmisen tunnemaailmaa.

Mika Pantzar (taloustieteilijä) kommentoi meidän tutkimustamme toteamalla, että silloin on ilmapiiri muuttunut, kun Lapin kesä vaihtuu karaokessa Sataan salamaan, Ketovuori hymähtää.

Ylikansallisia yleistyksiä Suomessa tehdyn tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voi tehdä. Ketovuoren mukaan optimismin ja pessimismin suhde on eri kulttuureissa jossain määrin erilainen ja erisyklinen.

Hupaisa esimerkki on Lordin viisuvoittaja Hard Rock Hallelujah, josta tutkimus sai osin alkunsa.

-Yhdysvalloissa biisi tulkittiin laskukauden merkiksi. Minun piti oikaista amerikkalaisia kertomalla, että hirviöhevi on suomalainen tapa osoittaa positiivisuutta, Ketovuori nauraa.

Surulliset biisit tekevät taas tuloaan

Nimellisesti Lordiin, Kotiteollisuuteen ja Nokiaan konkretisoituva tutkimus on maailmassa koko lailla uraauurtava.

Lähelle kuitenkin osuu Kalifornian yliopiston tutkimusryhmän äskettäin julkaisema tieteellinen “hittimittari”.

Se osoittaa näennäisen ristiriitaisesti, että vaikka iloinen ja rento pop-musiikki on maailmanmarkkinoilla entistä suositumpaa, sitä julkaistaan aiempaa vähemmän. Listoille pääsyä kärkkyy suuri surullisten laulujen massa.

Mitä tästä voimme päätellä? Onko Sata salamaa jo vaihtunut karaokebaarissa Lapin kesään? Ovatko ankeat ajat ovella?

Asiasanat