Uutiset Helsinki

Kysely: Nuoret tyytyväisiä asumiskuluihin Suomessa – Koko totuus on hyvin erinäköinen, tutkija sanoo

Ruotsin rakennusteollisuuden edunvalvoja Svergies Bygginsdustrierin tilaaman selvityksen mukaan 18–25-vuotiaat suomalaiset ovat tyytyväisempiä asuinoloihinsa kuin norjalaiset, tanskalaiset ja ruotsalaiset.
Suomalaisnuoret ovat ruotsalaisia, tanskalaisia ja norjalaisia tyytyväisempiä asumisoloihinsa, kysely kertoo. Tyytyväisyyden syynä ovat vuokra-asujien saamat tuet, asiantuntija arvioi. Kuvaaja: Silja Viitala

Suomalaisnuoret ovat varsin tyytyväisiä asumiskustannuksiinsa ja asumisoloihinsa.

Tämä käy ilmi Lännen Median saamasta kyselystä, jonka on teettänyt Ruotsin rakennusteollisuuden edunvalvoja Sveriges Byggindustrier.

Siinä selvitettiin 18–25-vuotiaiden suomalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten asumista.

Liki yhdeksän kymmenestä suomalaisnuoresta pitää kyselyn mukaan asumiskulujaan kohtuullisina.

Myös tyytyväisyys asumisoloihin on korkeaa kyselyyn vastaajien keskuudessa: 77 prosenttia arvioi asumistilanteensa erittäin tai melko hyväksi.

Keskimääräinen tyytyväisyys asumisoloihin on vastaajien keskuudessa korkein suomalaisilla.

Kyselytuloksissa on keskimääräistä korkeampi virhemarginaali, koska siihen vastanneet 300 suomalaisnuorta eivät riitä tilastollisesti edustavaan vastaajamäärään. Ruotsissa vastaajia oli yli tuhat.

Oma kukkaro säästyy

Yksi seikkaselittää kyselyyn vastanneiden nuorten tyytyväisyyden asumisoloihinsa ja asumisen kustannuksiin, arvioi Helsingin yliopiston kaupunkitaloustieteen emeritusprofessori Heikki A. Loikkanen.

– Varsin avokätiset asumistuet, Loikkanen sanoo.

Enemmistö 18–25-vuotiaista saa asumistukea vuokrien maksuun joko opiskelijana tai pienituloisena. Lisäksi osa saa asumisperusteista toimeentulotukea.

Kyselyyn vastanneista yli 90 prosenttia asui vuokralla.

Tukien seurauksena nuorille jää omasta kukkarostaan maksettavaksi suhteellisen pieni osuus todellisista asumiskuluista eli niistä, mitä esimerkiksi työssäkäyvä, tukea saamaton maksaa vuokraa.

– Vuokralla asumisen bruttokulut eli todelliset vuokrahinnat ovat kasvavilla kaupunkialueilla korkeat ja nousseet viime vuosina, mutta asumistukea saaviin vaikutus on melko vähäinen.

Yksi osoitus asumistukien vaikutuksesta on se, että kaupunkien laidoilla sijaitsevia opiskelija-asuntoja jää tyhjilleen, koska nuoret hakevat vapaiden markkinoiden vuokra-asuntoja keskustoista asumistukien turvin.

Kyselyn mukaan suomalaisnuoret muuttavat ruotsalaisia, norjalaisia ja tanskalaisia aiemmin pois lapsuudenkodistaan.

Asumistuet vaikuttavat myös kotoa muuttamisen taustalla, Loikkanen sanoo.

– Olisi aikamoinen jarru muutoille, jos joutuisi maksamaan heti vapaiden markkinoiden hintaa.

Asuntoja kaavoitetaan vääriin paikkoihin

Kuinka kallistaasuminen sitten on ilman tukia?

Osuus tuloista, jonka suomalaiset käyttävät asumiseen, on lähellä EU-keskiarvoa, mutta asunnot ovat pienempiä kuin muissa vastaavan tulotason maissa.

Se tarkoittaa sitä, että saamme vähemmän asuinneliöitä, vaikka käytämme asumiseen suunnilleen yhtä suuren osan tuloistamme.

Hyvin toimivilla markkinoilla korkeiden hintojen pitäisi johtaa asuntotarjonnan lisääntymiseen, mikä puolestaan pitäisi hinnat kurissa tai laskisi niitä, Loikkanen toteaa.

– Keskeinen ongelma on se, että Suomessa kaavoitetaan ja rakennetaan edelleen liian vähän, etenkin kaupunkien keskustoissa.

Liian vähäinen kaavoittaminen pitää keskustojen ja lopulta koko kaupunkien asuntohinnat korkeina.

Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell puhuu samoin kaavoittamisen tärkeyttä.

– Nuoret muuttavat kiihtyvästi kaupunkeihin opiskelun ja töiden perässä, joten kaavoittamisella on pidettävä huoli siitä, että kaupungeissa on tarjolla riittävästi asuntoja.

Kaupunkien laidoille kaavoittamisesta seuraa, että kaupungit kasvat ulospäin leviämällä, kaupunkitaloustieteen emeritusprofessori Loikkanen sanoo.

– Siksi kasvukeskukset ovat Suomessa muita Pohjoismaita pienempiä, kalliimpia ja niissä on vähemmän työpaikkoja.

Samalla paikallisliikenteen ja runkoverkkojen rakentaminen on huonosti kannattavaa, koska käyttäjiä eli palveluiden rahoittajia on vähemmän. Se edistää yksityisautoilua.

Hajautunut kaupunkirakenne jarruttaa myös tuottavuuden kehittymistä, Loikkanen sanoo.

Haaveissa omistusasunto

Suomalaisnuoristaseitsemän prosenttia asuu kyselyn mukaan itse omistamissaan asunnoissa.

Norjalaisista omistusasunnoissa asuu 18 ja ruotsalaisista 23 prosenttia.

Loikkasen mukaan tilanne muuttuu 30:tä ikävuotta lähestyessä, kun nuoret siirtyvät työelämään.

– Silloin lakkaa saamasta tukia vuokralaisena, jolloin omistusasumisesta tulee edullisempi asumismuoto.

Suurin osa kyselyn vastaajista toivoo asuvansa tulevaisuudessa omistusasunnossa.

Näin kysely tehtiin

Ruotsin rakennusteollisuuden edunvalvoja Byggindustrierin tilaamassa kyselyssä selvitettiin 18–25-vuotiaiden asumista.

Suomessa, Tanskassa ja Norjassa vastaajia oli kussakin 300, Ruotsissa vastaajia oli hieman yli tuhat, mikä vastaa edustavaa otosta.

Vastaukset on painotettu väestö- ja aluerakenteen mukaan.

Suomessa 57 prosenttia vastaajista oli suurista kaupungeista ja 43 prosenttia niiden ulkopuolelta.

Kyselystä ei selviä, kuinka suuri osuus vastanneista asui yhä lapsuudenkodissaan, millä on huomattava vaikutus asumistyytyväisyyteen.

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat