Uutiset

Kysely: Suomalaisten kiinnostus hankkia hoitoa ulkomailta kasvaa merkittävästi, jos EU:n potilasdirektiivi toteutuisi Suomen laissa kuten se on tarkoitettu

Yksityiset terveydenhuollon tarjoajat vetoavat hallitukseen, että lain muuttamisessa EU:n potilasdirektiivin mukaiseksi otetaan huomioon, että hoito ulkomailla ei tule halvemmaksi kuin hoito yksityisissä terveyspalveluissa Suomessa.
EU:n potilasdirektiivin mukaan potilaalla on oikeus saada korvaus toisessa EU- tai ETA-maassa tai Sveitsissä saamastaan lääketieteellisestä hoidosta. Kuva: Miikka Kiminki
EU:n potilasdirektiivin mukaan potilaalla on oikeus saada korvaus toisessa EU- tai ETA-maassa tai Sveitsissä saamastaan lääketieteellisestä hoidosta. Kuva: Miikka Kiminki

Suomalaisten kiinnostus ulkomailta hankittua lääketieteellistä hoitoa kohtaan kasvaisi kahdella kolmasosalla nykyisestä, jos Suomi muuttaisi EU:n potilasdirektiivin tulkintaansa.

Jos palveluja ulkomailla saisi lisäksi suomen kielellä ja kotimaassa olisi hoitojonoa, peräti neljä viidestä suomalaisesta olisi halukas hakeutumaan hoitoon ulkomaille.

Näin selviää yksityisiä sosiaali- ja terveysalan yrityksiä edustavan HYvinvointialan HALIn ja asianajotoimisto Avancen lokakuussa teettämästä kansalaiskyselystä.

EU:n potilasdirektiivi takaa potilaan oikeuden saada korvaus toisesta EU- tai ETA-valtiosta tai Sveitsistä hankittujen lääketieteellisen hoidon kustannuksista. Euroopan komissio on jo viisi vuotta sitten käynnistänyt rikkomismenettelyn, koska sen mukaan Suomi on lainsäädännössään tulkinnut virheellisesti potilasdirektiiviä.

Nyt potilaan ulkomailla hoidosta korvataan vain murto-osa

Suomessa potilasdirektiivi on tullut voimaan vuonna 2014 lailla rajat ylittävästä terveydenhuollosta. Sen mukaan potilaan hakeutuessa hoitoon toiseen EU-valtioon ilman Kelan myöntämää ennakkolupaa hoidon kustannukset korvataan potilaalle hakemuksesta sairausvakuutuslain mukaisesti.

Potilaalle sairausvakuutuslain mukaan maksettava korvaus kattaa vain murto-osan ulkomailla annetun hoidon kustannuksista.

Euroopan komission mukaan suomalaiselle potilaalle tulisi korvata toisessa EU-valtiossa annetun hoidon kustannukset siihen enimmäismäärään asti, joka vastaavan hoidon tuottamisesta olisi aiheutunut Suomen julkisessa terveydenhuollossa.

Toistaiseksi Suomi ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin lainsäädännön korjaamiseksi komission edellyttämällä tavalla.

”Lain muuttaminen ei saa vääristää kilpailuasetelmaa”

HALI arvostelee, että Sanna Marinin (sd.) hallituksen valmistelemassa sote-uudistuksessa ei ole huomioitu, miten potilasdirektiivin soveltamisen muuttaminen vaikuttaa markkinoihin.

HALIn mukaan on tärkeää, että kun lainsäädäntöä korjataan, se tehdään niin, että se ei syrji yksityisiä terveyspalveluiden tarjoajia Suomessa. Kilpailutilanne ei siis saisi vääristyä Suomessa ja muissa EU-jäsenvaltioissa toimivien terveyspalveluiden tarjoajien välillä.

– Jos tätä ei oteta huomioon, suomalaisille potilaille korvattaisiin suurempi osuus ulkomailla annetun hoidon kustannuksista verrattuna tilanteeseen, jossa potilas hankkii vastaavan hoidon suomalaiselta yksityiseltä terveyspalveluiden tarjoajalta, HALIN tiedotteessa sanotaan.

Ulkomaiset yksityiset terveyspalvelut olisivat suomalaisille potilaille siis merkittävästi kotimaisia halvempia.

– Tämä kannustaisi myös suomalaisia yrityksiä siirtämään palvelunsa ulkomaille, HALIn tiedotteessa sanotaan.

HALI muistuttaa, että se taas tarkoittaisi menetettyjä veroeuroja ja vääristäisi elinkeinoharjoittajien välistä kilpailutilannetta.

– Potilasdirektiiviä ei ole huomioitu sote-uudistuksen valmistelun yhteydessä. Tämä on todella outoa, koska vaikutusarvio tulisi tehdä. Suomessa on tehtävä niin hyvä sote-uudistus, että ihmisille ja yrityksille ei synny kannusteita siirtyä ulkomaille hoitoon, sanoo HALIn sotesta vastaava johtaja Eveliina Vigelius

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti