Uutiset

Lääkäriliiton mukaan eduskunnan hyväksymä hoidon priorisointilista olisi mahdoton toteuttaa: "Suomeen on syntynyt illuusio tehohoidon kaikkivoipaisuudesta"

Koko Suomen koronahoidon idea on ollut, että kaikki tehohoitoa tarvitsevat, sitä myös saavat. Kuva: Joel Maisalmi
Koko Suomen koronahoidon idea on ollut, että kaikki tehohoitoa tarvitsevat, sitä myös saavat. Kuva: Joel Maisalmi

Tehohoitoon pääsyyn ei ole olemassa mystistä kynnystä. Päätös tehohoidosta tehdään ihmisen iästä riippumatta sillä perusteella, kenelle siitä on hyötyä.

Näin toteaa Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki.

Hänen mukaansa viime viikkojen julkisessa keskustelussa Suomessa on luotu jonkinlainen illuusio siitä, että aina kun sairastunut pääsee tehohoitoon, hän paranee.

– No, ei parane. Jos nähdään, ettei esimerkiksi potilaan aivoverenkierto enää riitä tai sydän pettää, niin ei tehohoito auta, Myllymäki sanoo.

Lääkärin pitää tietää, onko hoidosta enemmän haittaa vai hyötyä

Myllymäki korostaa, että lääkärin työtä on tehdä päätöksiä siitä, kenelle rankasta tehohoidosta on hyötyä.

– Lääkärin pitää vastata kysymykseen, onko tästä hoidosta potilaalle enemmän hyötyä kuin haittaa. Ei heidän hoitoonsa voi lukea käypähoitosuosituksista tarkkaa, yhtäläisesti pätevää reseptiä kuin keittokirjasta. Hoito on aina yksilöllistä räätälöintiä.

Tämän vuoksi geriatrian emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelän Lännen Median haastattelussa (23.4.) esittämät, eduskunnan hyväksymät hoidon priorisointilistat ovat Myllymäen mukaan mahdottomia toteuttaa.

– Potilaan hoito, se leikataanko vaiko ei, siirretäänkö tehohoitoon vai ei. Nämä päätökset pitää tehdä aina potilaskohtaisesti. Hänet otetaan tehohoitoon, jos siitä on apua, eikä sitä tarvitse kysyä eduskunnalta, Myllymäki sanoo.

Hän pohtii, kannattaako toivottomassa tilanteessa olevaa ihmistä vielä pyöritellä kaikissa letkuissa, jotta hän saa 36 tuntia lisää elinaikaa tajuttomana kiinni koneissa.

– Entä jos koronan saa ihminen, joka on ollut jo pitkään täysin vuodepotilaana, liikuntakyvyttömänä, ei puhu eikä tunnista ketään omaisia. Onko tämän potilaan etu, jos hänet vietäisiin teho-osastolle.

Myllymäen mukaan koko Suomen koronahoidon idea on ollut, että tehohoitoa tarvitsevat, sitä myös saavat.

Hän muistuttaa, että poliitikoille kuuluu kyllä laajempi, järjestelmätason priorisointi siitä, kuinka paljon Suomessa on sairaaloja ja tehohoitopaikkoja, tai miten paljon voimavaroja esimerkiksi perusterveydenhoitoon tai erikoissairaanhoitoon ohjataan.

Uusimmat

Näkoislehti

25.9.2020

Fingerpori

comic