Uutiset

Laki ei enää määrittele, kuka on saamelainen – ehdotus uudesta saamelaiskäräjälaista esitellään Inarissa tänään

Uusi saamelaiskäräjälaki on askeleen lähempänä toteutumista. Lakia valmistelleen toimikunnan puheenjohtaja Pekka Hallberg esitteli lakiehdotuksen tiistaina saamelaiskäräjien yleiskokoukselle.

Toimikunnan piti alun perin saada esitys aikaan huhtikuun loppuun mennessä. Yksimielisyyttä ei löytynyt, joten määräaikaa jatkettiin ensin toukokuulle ja sittemmin elokuun loppuun.

Uudessa lakiesityksessä siirrytään yhteispohjoismaiseen, kieliperusteiseen saamelaismääritelmään. Uudessa laissa ei oteta kantaa siihen, kuka on saamelainen, vaan ainoastaan siihen, kenellä on oikeus äänestää käräjävaaleissa.

Lakiluonnoksen mukaan henkilöllä olisi oikeus äänestää käräjävaaleissa, mikäli hän tai yksi hänen vanhemmistaan, isovanhemmistaan tai isoisovanhemmistaan olisi oppinut saamen ensimmäisenä kielenään. Äänioikeutettu olisi myös, mikäli ainakin toinen vanhemmista olisi ollut äänioikeutettu saamelaisvaliokunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.

Siirtymäajan ajan äänioikeutetuksi voisi hakea myös, vaikka kieliperuste ei täyttyisi. Tällöin erillinen oikaisulautakunta käsittelisi mahdolliset muutoksenhaut vaalilautakunnan päätöksiin. Saamelaiskäräjillä olisi edustus, muttei enemmistöä oikaisulautakunnassa. Nelihenkisen lautakunnan jäsenet nimittäisi oikeusministeriö. Kaksi jäsenistä nimitettäisiin käräjien esityksestä.

Oikaisulautakunnan päätöksiin voisi hakea muutosta entiseen tapaan Korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Kysymys äänioikeudesta aiheutti eripuraa

Toimikunnan jäsenen, kansanedustaja Markus Lohen mukaan nimenomaan kysymys äänioikeudesta sekä oikaisulautakunnan kokoonpanosta aiheuttivat runsaasti eripuraa lainvalmistelutyössä.

Alun perin ajatuksena oli kahden vuoden siirtymäaika, jona aikana äänioikeutta olisi voinut hakea myös muilla perusteilla. Saamelaiskäräjien hallitus kuitenkin tyrmäsi ensimmäisen kompromissiesityksen.

Lohen ratkaisu ongelmaan oli lykätä seuraavia saamelaiskäräjävaaleja vuodella eteenpäin, syksyyn 2020. Näin ollen äänioikeutta voi hakea vanhoilla perusteilla vielä yksissä seuraavissa käräjävaaleissa, mutta uuden lain tuomalla paremmalla oikeusturvalla.

Toimikunnan puheenjohtajalle, oikeustieteen tohtori Pekka Hallberg oli saamelaiskäräjiä koskevan lain valmistelutyössä mukana jo 1990-luvulla, joten taustat olivat tuttuja. Asioiden käsittelyherkkyys tuli silti myös Hallbergille yllätyksenä.

-Nämä eivät ole yksinkertaisia asioita, vaan asioita, jotka vetoavat ihmisten tunteisiin, Hallberg sanoo.

Lakiesityksessä on otettu huomioon myös äänioikeutettujen alueellinen jakautuminen. Aiemmin kaikilla saamelaisten kotiseutualueen kunnilla on ollut yhtä suuret kuntakohtaiset kiintiöt.

Tulevaisuudessa Inarilla olisi kuusi kuntakohtaista edustajanpaikkaa, Utsjoella neljä ja Enontekiöllä ja Sodankylällä molemmilla kolme. Samalla käräjäedustajien määrä nousee 21:stä 25:een. Vaalijärjestelmällä halutaan varmistaa, että enemmistö käräjäedustajista tulee saamelaisten kotiseutualueelta.

Saamelaiskäräjien tehtävää korostetaan

Jo lain esittelytekstissä korostetaan saamelaiskäräjien tehtävää saamelaisten kielen ja kulttuurin itsehallintoelimenä. Sillä ei olisi vaikutusta yksityisoikeudellisiin nautinta- tai maaoikeuksiin tai elinkeinoihin.

Saamelaisten kotiseutualueen maankäyttöasioissa viranomaisilla olisi uuden lain mukaan yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoite käräjien kanssa. Saamelaiskäräjillä ei kuitenkaan olisi veto-oikeutta neuvotteluissa, eikä uudessa laissa vaadita käräjien toivomaa ennakkosuostumusta.

Uuden lain mukaan julkista valtaa käyttävät saamelaiskäräjien edustajat voisivat myös joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen virkavastuussa tekemistään päätöksistä.

Seuraavaksi hallituksen esityksen muotoon kirjoitettu ehdotus etenee lausuntokierrokselle ja edelleen saamelaiskäräjien täysistunnon käsittelyyn. Laki on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn syyskuussa.

Hallbergin mukaan odotettavissa on runsaasti lausuntoja, joten työtä ennen elokuuta on vielä runsaasti.

Lohi uskoo vahvasti, että uusi laki on voimassa määräpäivään eli 15.11. mennessä.

-Prosessi on ollut raskas, eikä ratkaisu varmasti ole kaikkien mielestä täydellinen. Mutta jos ratkaisua ei olisi löytynyt, olisi kaikki muukin, eli yhteispohjoismainen saamelaissopimus ja sovintoprosessi, kaatunut sen mukana, Lohi sanoo.

Aikataulu on tiukka, koska valmistelut vanhan lain mukaisiin vaaleihin aloitettava viimeistään marraskuussa, jos käräjävaalit eivät siirry uuden lain mukaisesti syksyyn 2020.

Juttua päivitetty 19.6. klo 12.20 Pekka Hallbergin kommenteilla.

Lakimietintö

Oikeusministeriö asetti marraskuussa toimikunnan valmistelemaan saamelaiskäräjälain muutosta.
Toimikunnassa on jäseniä saamelaiskäräjiltä, hallituspuolueilta ja oikeusministeriöltä. Sen puheenjohtajana toimii oikeustieteen tohtori Pekka Hallberg.
Edellisen kerran lakiesitys oli esittelyasteella vuonna 2015. Silloinen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) veti lakiesityksen pois eduskunnasta ensimmäisen käsittelyn jälkeen, kun eduskunta äänesti vanhan saamelaismääritelmän säilyttämisen puolesta.

Asiasanat

Uusimmat