Uutiset

Lännen Median kysely: Kunnanvaltuutetut epäilevät laajasti maakuntavaalien aikataulua

Kunnanvaltuutetuista alle puolet uskoo, että maakuntavaalit toteutuvat hallituksen aikataulun mukaisesti eli lokakuussa 2018. Aikataulun toteutumiseen uskoo vain reilu kolmannes valtuutetuista.

Tämä selviää Lännen Median tekemästä kyselystä, johon vastasi kaikkiaan 767 kunnanvaltuustossa toimivaa suomalaista. Kysely lähetettiin 2513 valtuutetulle, jotka toimivat maakuntien suurimmissa kaupungeissa tai kunnissa. Kyselyn vastausprosentti on 30,5.

-Tulos kertoo suuresta epävarmuudesta, joka vallitsee syystäkin kuntakentällä. Aikataulu on tiukka, eikä maakuntauudistukseen liittyvää lakia ole hyväksytty kokonaisuudessaan, sanoo tutkija Siv Sandberg Åbo Akademista.

Kyselyyn valittiin jokaisen maakunnan kolme suurinta kaupunkia tai kuntaa. Vastauksia kertyi tasaisesti kaikista maakunnista.

Isot kaupungit epäilevät, Kainuu ei

Valtuutetuille tehdystä kyselystä käy ilmi, että maakuntavaalien suhteen kriittisimmät kannat löytyvät Päijät-Hämeestä ja Uudeltamaalta.

Valtuutettujen usko maakuntavaalien toteutumiseen horjuu myös Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Kanta-Hämeessä sekä Etelä-Pohjanmaalla.

Isompien kaupunkien valtuutettujen kritiikki maakuntauudistusta ja vaaleja kohtaan kertoo Sandbergin mukaan siitä, että kunnissa pelätään oman vaikutusvallan ja päätösvallan vähentymistä.

-Kun maakuntahallintoa vasta rakennetaan, emme voi tietää, kuka vetää pidemmän korren ja miten maakunnat lähtevät toimimaan, Sandberg sanoo.

Kaikkien vahvin usko maakuntavaalien aikataulun pitämiseen on Kainuussa. Kyselyyn vastanneista kainuulaisvaltuutetuista reilusti yli puolet kertoi uskovansa maakuntavaalien toteutumiseen nykyisellä aikataululla.

Kokoomuksen sisällä suuri hajonta

Maakuntavaalikyselyn vastauksista nousee esille selvä jako hallitus- ja oppositiopuolueisiin.

Keskustalaisten kunnanvaltuutettujen usko maakuntavaalien aikatauluun on kaikkein vahvin. Heistä alle kymmenen prosenttia vastasi, ettei usko nykyiseen aikatauluun.

Sen sijaan kokoomuksen valtuutettujen kohdalla hajontaa oli enemmän. Kyselyyn vastanneista kokoomuksen valtuutetuista maakuntavaalien toteutumiseen suunnitellulla aikataululla uskoo alle puolet.

-Tämä kertoo siitä, että kokoomuksen sisäinen oppositio on olemassa. Lisäksi isojen kaupunkien johtajat kuten Jan Vapaavuori ovat pitäneet uudistusta turhana, Sandberg sanoo.

SDP:n, vihreiden, perussuomalaisten ja vasemmistoliiton riveissä istuvista valtuutetuista reilusti yli puolet vastaa, etteivät he usko maakuntavaalien toteutuvan nykyisellä aikataululla.

Vaativat vaalit ehdokkaille ja äänestäjille

Mikäli hallituksen linja pitää, Suomen ensimmäiset maakuntavaalit pidetään lokakuussa 2018. Maakuntavaalit ovat kuitenkin haastavat, koska niin rivivaltuutetut kuin äänestäjäkin ovat vielä epätietoisia siitä, että mistä maakuntavaaleissa lopulta äänestään.

Tämä vaikuttaa myös ehdokasasetteluun, jonka pitäisi puolueissa olla jo ainakin alullaan.

-Ehdokasasettelu on erityisen hankalaa, kun ihmiset eivät tiedä, mihin tarkalleen ovat asettumassa ehdolle, tiivistää yksi kyselyyn vastanneista.

Tutkija Siv Sandbergin mukaan on selvää, että ensimmäiset maakuntavaalit käydään sumussa ja äänestysprosentti jäänee alhaiseksi.

-Muista maista tiedämme, että tarvitaan muutamien vaalien sisäänajo, ennen kuin uusi järjestelmä lähtee rullaamaan, hän sanoo.

Ehdokkuuksia ei haluta rajata

Maakuntavaalien yhteydessä nousee esille myös kysymys siitä, voiko sama henkilö olla yhtä aikaa kunnanvaltuustossa, maakuntahallinnossa ja jopa eduskunnassa.

Lännen Median kyselyssä asiaa kysyttiin kysymyksellä pitäisikö Suomessa rajoittaa sitä, että sama ihminen on ehdolla kuntavaaleissa, maakuntavaaleissa ja vielä eduskuntavaaleissa.

Vastanneista suurin osaa katsoo, ettei ehdokkuuksia pidä rajata. Moni kuitenkin epäilee, ettei yhden ihmisen aika riitä hoitamaan kaikkia luottamustehtäviä yhtä aikaa riittävän hyvin.

Vastaajat peräävät myös ehdokkaan omaa vastuuta ja harkintaa, kuinka useissa vaaleissa on järkevää olla mukana. Äänestäjien on tiedettävä sekin, pystyykö ehdokas hoitamaan kaikki tehtävät, joihin hän on ehdolla.

-Ehdokkuuden rajoittaminen voisi toteutua siten, että maakuntavaltuustoon valittu voisi halutessaan luopua kunnanvaltuuston paikastaan. Jo nykyinen kuntalaki tämän mahdollistaa, mutta “lupa” antaisi hyvän perustan luopua valtuustopaikasta ilman isoa hälinää, toteaa yksi kyselyyn vastanneista.

Osa vastaajista on sitä mieltä, että Suomessa pitäisi olla sama käytäntö kuin Ruotsissa, jossa yksi ehdokas voi hoitaa vain kahden tason luottamustehtäviä kerrallaan.

-Katsoisin, että ehdokkuus kaikissa luetelluissa vaaleissa on jokaisen itse päätettävissä, mutta olisi selkeämpää jos esimerkiksi kansanedustajat eivät toimisi sekä kunta-, että maakuntatasolla, vastauksissa kirjoitetaan.

Asiasanat

Uusimmat