Uutiset

Lännen Median tiedot: Kaikkiin kilpailukieltosopimuksiin tulossa korvausvelvollisuus työnantajien ja yrittäjien vastustuksesta huolimatta

Palkansaajapuolella esitykseen ollaan tyytyväisiä, koska se vähentää tarpeettomia kilpailukieltosopimuksia ja helpottaa palkansaajien siirtymistä uusiin tehtäviin. Sen odotetaan parantavan tuottavuutta ja sen myötä myös ansioita.
Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtajan Janne Makkulan mielestä lakiesitys kohdistaa kustannukset lain mukaan toimiville yrityksille, vaikka tarkoituksena oli puuttua perusteettomiin kilpailukieltosopimuksiin. Kuva: Markus Sommers
Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtajan Janne Makkulan mielestä lakiesitys kohdistaa kustannukset lain mukaan toimiville yrityksille, vaikka tarkoituksena oli puuttua perusteettomiin kilpailukieltosopimuksiin. Kuva: Markus Sommers

Työnantajien velvollisuus maksaa kilpailukieltosopimuksista korvausta työntekijöille laajenee Lännen Median tietojen mukaan koskemaan tulevaisuudessa kaikkia kilpailukieltosopimuksia. Hallituksen on tarkoitus tänään päättää tätä koskevan lakiesityksen antamisesta eduskunnalle.

Nykylain mukaan korvausvelvollisuus koskee vain yli kuuden kuukauden kilpailukieltoja.

Kilpailukieltosopimus rajoittaa työntekijän mahdollisuutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa entisen työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa. Lisäksi se rajoittaa työntekijän oikeutta ryhtyä itse harjoittamaan kilpailevaa toimintaa.

Kilpailukieltosopimuksista olisi tulevaisuudessa maksettava työntekijälle prosenttiperusteinen korvaus. Enintään kuuden kuukauden kilpailukieltosopimuksissa työntekijälle maksettava korvaus olisi vähintään 40 prosenttia palkasta. Tätä pidemmissä sopimuksissa se olisi 60 prosenttia.

Nykyisin kilpailukieltosopimuksesta pitää maksaa työntekijälle kohtuullinen korvaus vain, jos on sovittu yli kuuden kuukauden kilpailukiellosta. Kilpailukielto saisi jatkossakin kestää enintään vuoden.

Uutena lakiin tulisi työnantajan mahdollisuus irtisanoa kilpailukieltosopimus työsuhteen aikana. Irtisanomisaika olisi Lännen Median tietojen mukaan kolmasosa kilpailukiellon pituudesta, mutta kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Alun perin irtisanomisajaksi suunniteltiin kilpailukiellon mittaista aikaa, mutta se lyheni lausuntokierroksen jälkeen.

Lakimuutokset tulisivat voimaan vuoden 2022 alusta. Työnantajalla olisi oikeus irtisanoa ennen sitä sovittu kilpailukieltosopimus ilman irtisanomisaikaa vuoden kuluessa lain voimaantulosta.

EK ja Yrittäjät vastustaneet

Lainmuutoksen tarkoituksena on puuttua perusteettomiin kilpailukieltosopimuksiin, joissa niiden solmimiseen ei ole laissa vaadittua erityisen painavaa syytä.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen Yrittäjät ovat vastustaneet kilpailukieltosopimusten korvausvelvollisuuden laajentamista ehdotetulla tavalla sen takia, että lain mukaan toimivat yritykset joutuvat maksumiehiksi.

– Sääntely kohdistuu sopimuksiin, joihin on olemassa lainmukainen peruste. Sen sijaan sellaisiin sopimuksiin, jotka ovat mitättömiä (perusteen puuttumisen takia), ei voi liittää mitään korvausvelvollisuuttakaan, työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo.

Siten lainmuutoksella ei puututa hänen mielestä siihen ongelmaan, johon on ollut tarkoitus puuttua, eli perusteettomiin kilpailukieltosopimuksiin.

Palkansaajapuolelta kiitosta

Palkansaajapuolella lakiesitykseen ollaan nykytietojen valossa tiettävästi varsin tyytyväisiä.

Kilpailukieltosopimusten käyttö on lisääntynyt. Palkansaajapuolen mukaan niitä tehdään yhä useammin varmuuden vuoksi, koska työnantajalle enintään kuuden kuukauden kilpailukielto ei maksa nykyisin mitään.

Lakimuutoksen odotetaan vähentävän tarpeettomia kilpailukieltosopimuksia ja lisäävän työntekijöiden liikkuvuutta työmarkkinoilla eli hakeutumista uusiin tehtäviin.

Palkansaajapuoli odottaa sen parantavan tuottavuutta ja kun se paranee, myös palkansaajan ansioiden odotetaan kasvavan.

Kilpailukieltosopimukseen sisällytettävä sopimussakko voisi olla enintään puolen vuoden palkkaa vastaava summa kuten nykyisinkin. Johtamistehtävissä työskenteleviä kilpailukieltosopimuksen keston rajoitukset ja sopimussakon enimmäismäärät eivät koskisi jatkossakaan.

Perusteena

Hallitusohjelman mukaan kilpailukieltosopimusten ja työsuhteen aikaisen kilpailevan toiminnan kiellon käyttöä rajataan täsmentämällä lainsäädäntöä ja säätämällä kiellettyjen ehtojen käyttämisen seuraamuksista tasapainoisella tavalla.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan työsopimuslakiin tarvittavat muutokset korvausvelvollisuuden laajentamiseksi koskemaan kaikkia kilpailukieltosopimuksia.

Työryhmä luovutti hallituksen esityksen muotoon laaditun mietintönsä työ- ja elinkeinoministeriölle 31.3.2020.

Mietintöön liittyi Suomen Yrittäjien ja EK:n yhteinen eriävä mielipide.

Sen mukaan ehdotus ei ole sopiva keino karsimaan perusteettomia kilpailukieltosopimuksia. Se synnyttää kustannuksia ja rajoittaa sopimusten tekoa myös niissä yrityksissä, joissa on siihen lainmukaiset perusteet. Ehdotettu korvaustaso on lisäksi järjestöjen mukaan ylimitoitettu.

Uusimmat

Näkoislehti

27.11.2020

Fingerpori

comic