Uutiset

Länsi-Suomi jyrää vetovoimassa – Seinäjoen, Rauman ja Turun seudut parhaita, Hämeenlinnan seutu putosi eniten

Laivateollisuus on yksi Rauman seudulle tällä hetkellä työpaikkoja ja talousvireyttä tuova ala. Kuva: Kari Mankonen

Rauman seutukunta on Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tuoreimman kuntaranking-tutkimuksen vahvimpia nousijoita. Se on kyselyyn osallistuneiden yritysten näkökulmasta nyt Suomen toiseksi vetovoimaisin alue, kun se oli edellisessä vertailussa vuonna 2017 viides.

Seinäjoen seutukunta on jo neljättä kertaa ykkönen. Turun seutukunta sijoittuu toistamiseen kolmen parhaan joukkoon napaten pronssia.

Yleisesti erot alueiden välillä ovat kasvaneet. Kymmenen parhaan joukossa on paljon läntisen Suomen seutukuntia.

Ne ovat viime vuosien nousukauden hyötyjiä.

Hämeenlinnan seutukunta on pudonnut yritysmyönteisyyttä mittaavan tuoreen kuntaranking-tutkimuksen mukaan valtakunnan kolmen kärjestä sijalle 12.

Hämeenlinnan seutukunta sijoittui edellisessä eli vuonna 2017 julkaistussa tutkimuksessa sijalle 3.

Itäisessä Suomessa monen alueen kuntarankingsijoitus on heikentynyt kahden vuoden aikana entisestään ja kasvusuhdanteen kiri on jäänyt vaisuksi.

Itä-Suomen vahvuutena ovat kuitenkin kotiseutuunsa vahvasti sitoutuneet pitkän linjan yrittäjät.

Koko maa plussalla

Rankingin perusteella yritysten näkemykset paikallisesta elinkeinopolitiikasta, sijainnin sopivuudesta, kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyydestä ja yleisestä yritysilmapiiristä ovat koko maan tasolla plussan puolella.

Kaiken kaikkiaan yrityskentässä on kuitenkin kriittisyyttä ja yritysilmapiirin keskiarvot jäävät melko mataliksi. Pienten paikkakuntien yrittäjät olivat arvioissaan keskimäärin myönteisempiä kuin kaupunkien vastaajat, mikä selittynee EK:n mukaan ainakin osittain tiiviimmällä vuorovaikutuksella yrityskentän ja kuntapäättäjien välillä.

Samalla maaseudun ja kehyskuntien yrittäjät kuitenkin kiistatta hyötyivät kasvukeskuksista. Eniten kehitettävää on kuntien yrityspalveluissa sekä julkisen ja yksityisen sektorin välisessä palvelutuotannon työnjaossa:

Kahden vuoden välein

Kahden vuoden välein toteutettava kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta. Tutkimuksessa hyödynnettiin kahdentyyppistä aineistoa: aluekohtaisia kuntatalous- ja yrittäjyystilastoja sekä yritysjohtajille suunnattua kyselyä.

Vertailuun otettiin mukaan 25 seutukuntaa, joista yrityskyselyssä saatiin eniten vastauksia.

Seutukunnan sijoitukseen vaikuttivat yritysjohtajien arvioissa erityisesti nämä tekijät: yritysten mahdollisuudet osallistua julkiseen palvelutuotantoon, erilaisten yritysten tasapuolinen kohtelu riippumatta koosta, toimialasta tai elinkaaren vaiheesta sekä yritysvaikutusarviointien systemaattinen hyödyntäminen osana kuntapäätöksentekoa ja lupa- ja kaavoitusprosessien nopeus ja sujuvuus

Kuntaranking-kyselyyn vastasi joulu-tammikuussa yhteensä 1 134 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea.

Juttua muokattu 14.2. kello 10.55: Lisätty Hämeenlinnan seutukunnan tiedot.

EK:n kuntarankingin tulokset 2019

25 vertailuun otettua seutukuntaa paremmuusjärjestyksessä

1. Seinäjoen seutukunta

2. Rauman seutukunta

3. Turun seutukunta

4. Helsingin seutukunta

5. Jyväskylän seutukunta

6. Salon seutukunta

7. Vaasan seutukunta

8. Tampereen seutukunta

9. Joensuun seutukunta

10. Kokkolan seutukunta

11. Porin seutukunta

12. Hämeenlinnan seutukunta

13. Lahden seutukunta

14. Kuopion seutukunta

15. Oulun seutukunta

16. Ylä-Savon seutukunta

17. Kemi-Tornion seutukunta

18. Mikkelin seutukunta

19. Rovaniemen seutukunta

20. Raaseporin seutukunta

21. Lappeenrannan seutukunta

22. Savonlinnan seutukunta

23. Kouvolan seutukunta

24. Kajaanin seutukunta

25. Kotkan-Haminan seutukunta

Lähde: EK

Uusimmat