Uutiset

Lapin läpi ilman kuljettajia ajava jättirekkojen letka voisi olla Jäämeren radan ensimmäinen vaihe

Voisiko juna Jäämerelle kulkea ainakin aluksi maantietä pitkin?

Ajatus nousee esille Liikenneviraston ja Norjan liikenneviranomaisten selvityksessä, jossa kartoitetaan Jäämeren radan toteuttamista ja kannattavuutta. Selvityksen on määrä valmistua helmikuun loppuun mennessä.

-Eri ratavaihtoehtoja vertaillaan siihen, että sama kuljetusmäärä tapahtuisi HCT-rekoilla, kertoo liikennejärjestelmäasiantuntija Anni Rimpiläinen Liikennevirastosta.

HCT tulee sanoista high capacity transport. Kyse on normaalia pidemmistä ja raskaammista ajoneuvoyhdistelmistä. Muutamia sellaisia on jo koekäytössä Trafin poikkeusluvalla.

Rekkakuljetusten hinta voisi laskea nykyisestä, jos ne ajaisivat ilman kuljettajaa. Maailmalla on jo tehty laajoja testejä, jossa rekka-autot ovat ajaneet letkoina ilman kuljettajaa tai niin, että vain ensimmäisessä autossa on kuski.

Tällaisen automaattisen liikenteen kokeilemiseen avautuu pian testialue Muonioon. Noin kymmenen kilometriä pitkä Aurora-älytie voi tulevaisuudessa venyä pitemmäksi ja ulottua Käsivarren kautta Jäämerelle asti. Norja on jo rakentamassa rajan toiselle puolelle Borealis-älytietä.

Suomen ja Norjan viranomaiset selvittävätlähikuukausina muun muassa sitä, millaisia parannuksia HCT-rekkavaihtoehto vaatisi maantieverkkoon.

-Se voisi tarkoittaa ohitus- ja pysähdyspaikkojen rakentamista, mutta tuskin kuitenkaan kokonaan omaa kaistaa, Rimpiläinen hahmottelee.

Uuden rautatien rakentaminen Lapin läpi olisi kallis urakka. Esimerkiksi Rovaniemeltä Kirkkoniemelle ulottuvan rautatien hinta olisi yhden arvion mukaan noin kolme miljardia euroa.

Maanteiden parantaminen jättirekkoja varten tulisi todennäköisesti paljon halvemmaksi kuin uuden rautatien rakentaminen. Rimpiläisen mukaan maanteiden parannustarpeita ei kuitenkaan kartoiteta tässä vaiheessa vielä kovin tarkasti, koska se vaatisi oman selvityksensä.

Jäämeren rata on kiperä sisäpoliittinen kysymys Lapissa.

Liikenneviraston ja Norjan viranomaisten selvityksessä vertaillaan viittä eri ratalinjausta, jotka sijoittuisivat eri puolille maakuntaa. Lapissa ei ole toistaiseksi löydetty yhteistä säveltä eri ratavaihtoehdoista.

-Seutukunnat pitävät edelleen omistaan aika tiukasti kiinni, kuvailee Lapin liiton suunnittelujohtaja Riitta Lönnström.

Lönnströmin mukaan olisi hyvä, jos maakunta pystyisi sopimaan yhteisen näkemyksen siitä, mihin rataa ryhdytään ajamaan.

-Nämä ovat niin isoja tulevaisuuden hankkeita, että niiden vieminen eteenpäin on aika onnetonta, jos maakunta hajaantuu monen eri ryhmittymän taakse ja kaikki ajavat omaa vaihtoehtoaan. On selvää, ettei silloin kovin helposti saada asioita eteenpäin, Lönnström sanoo.

Lönnström odottaa, että Liikenneviraston ja Norjan viranomaisten selvityksen tulokset antavat aiempaa paremman pohjan yhteisen kannan muodostamiselle.

-Oletan, että vaihtoehtojen välille syntyy eroja, kyllä niitä sen verran laajasti selvitellään.

Asiasanat

Uusimmat