Uutiset

Lapsiasiavaltuutettu: "Nuorten oireilu ei tule yllätyksenä" – Vaikka ongelmista on tiedetty pitkään, palveluista on ainoastaan leikattu

Lasten ja nuorten hyvinvointi on Suomessa jätetty korjaavien palveluiden varaan, eikä ennaltaehkäisevää tukea ole tarpeeksi saatavilla, sanoo lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila.

-Jos katsotaan kouluterveyskyselyjä, 8.–9.-luokkalaiset ovat kertoneet jo vuosia koulu-uupumuksesta sekä mielenterveyden paineista. Nuorten oireilu ei siis tule kovin suurena yllätyksenä, Kurttila toteaa.

Lännen Media uutisoi tiistaina nuorten kasvaneista psykiatrisen erikoissairaanhoidon luvuista. Erityisesti muutaman viime vuoden aikana 3–17-vuotiaita nuoria on tullut hoitoon lisää, ja kasvu on näkynyt lähes koko maassa.

-Tähän vaikuttaa selkeästi kehityssuunta, jossa palvelut eriytyvät. Se on näkynyt vahvasti erityisesti 1980-luvun jälkeen. Kun suuren laman aikana tehtiin voimakkaita leikkauksia ennaltaehkäiseviin palveluihin, jäljelle jäivät ne korjaavat palvelut, joista nytkin puhutaan.

-Nämä korjaavat palvelut eli psykiatrisen hoidon palvelut ja lastensuojelu jäävät viimeisiksi vaihtoehdoiksi silloin, kun muuta keinovalikoimaa ei ole tai sitä on vähän, Kurttila summaa.

Puutteellisten palveluiden lisäksi taustalla vaikuttavat myös muun muassa vanhempien mielenterveyden oireilut ja erotilanteet, yksinäisyys, sosiaaliset pulmat, tulevaisuuden paineet sekä koulustressi, jotka ovat aina kuormittavia tilanteita lapselle, Kurttila lisää.

Toki kaikilla perheillä on arkisia ongelmia, mutta ratkaisevaa on se, miten yhteiskunta on näissä ongelmissa mukana.

-Tällä hetkellä kasvatus- ja perheneuvontaa ei ole saatavilla, parisuhteen tuen palveluita ei ole, eikä lapsiperheiden kotipalvelu ole edelleenkään palautunut missään määrin sille tasolle, jossa oltiin ennen 1990-luvun alun suuria leikkauksia. Kaikki tämä kertautuu ja kasautuu lasten kokemuksissa.

Lapsipolitiikka kaipaa täysremonttia

Kurttilan mielestä syytä lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin ei pidä hakea lapsista tai heidän oireistaan. Sen sijaan olisi ymmärrettävä, mistä ongelmat johtuvat ja millaista apua ja tukea lapset kaipaavat.

-Jos haluamme tukea lapsen ja nuoren hyvää mielenterveyttä, on ymmärrettävä heidän tarpeitaan. Esimerkiksi ala- ja yläkoulun välinen suhde on ollut pitkään ongelmallinen. Emme pysty takaamaan yläkouluissa sellaista kouluarkea, joka olisi lapselle tuttua ja turvallista ja että lasta tunnistettaisi tai ymmärrettäisi.

Nykyinen ala- ja yläkoulun välinen siirtymä on ongelmallinen siksi, että vaativassa murrosiän vaiheessa ympäriltä katoaa paljon sellaisia turvallisia elementtejä, jotka tukevat juuri kyseistä kehitysvaihetta.

-Tämä on yksi esimerkki, jossa lapsi pakotetaan vaativiin, haastaviin sosiaalisiin tilanteisiin, joihin lapsi ei ole välttämättä valmis tai kypsä.

Kurttilan mukaan oma luokka ja opettaja pitäisi säilyttää vahvemmin yläkouluissa. Nyt jokaista ainetta opettaa eri opettaja, jolloin lapset eivät pääse ryhmäytymään samalla tavalla kuin alakoulussa.

Tarvitaan myös lisää koulukuraattoreita ja koulupsykologeja, sillä akuutit mielenterveyden ongelmat ovat Kurttilan mukaan koko ajan läsnä.

-Jos lapset esimerkiksi kertovat koulukyselyissä, että koulu näyttäytyy rasittavana tai että he ovat alakuloisia, ei ole ketään, kenen kanssa näitä asioita voisi käsitellä. Ei ole tarpeeksi koulukuraattoreita tai koulupsykologeja, koska resurssit eivät ole vastanneet tarvetta vuosikymmeniin.

Ongelmien ratkaisemiseksi Kurttila on luovuttanut tänään eduskunnalle kertomuksen Suomen lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin tilasta.

Sen tavoitteena on, että eduskunta tekisi linjauksen kansallisen lapsipolitiikan strategian valmistelusta ja määrittelisi konkreettiset tavoitteet, joiden avulla nykyinen hajaantunut lapsipolitiikka muutettaisiin yhdenmukaisemmaksi ja lasten edun mukaiseksi.

Asiasanat

Uusimmat