Uutiset

Lapsille toivotaan parempaa tulevaisuutta – Yhdysvaltojen nollatoleranssin erottamat siirtolaisperheet eivät aina yhdisty uudestaan

José Ottoniel karkotettiin Yhdysvalloista takaisin kotimaahansa Guatemalaan kesäkuussa. Hän oli saapunut maan rajalle vain kuukausi sen jälkeen, kun presidentti Donald Trumpin niin sanottu “nollatoleranssipolitiikka” astui voimaan. Perheiden erottamispolitiikan takia hänen poikansa Ervin Ottoniel jäi kuitenkin Texasiin. Tällä hetkellä Ervin on siirtolaiskeskuksessa noin 3 000 kilometrin päässä vanhemmistaan, jotka asuvat köyhässä Las Nuecesin kylässä Guatemalassa, raportoi The Washington Post.

Erottamispolitiikka tuli perheelle yllätyksenä. He ovat kuitenkin tulleet siihen tulokseen, että pojan on parempi pysyä Yhdysvalloissa.

-Kyse ei ole siitä, ettemmekö rakastaisi häntä. Mutta me haluamme hänen saavan paremman mahdollisuuden elämään, kertoo 27-vuotias José.

Jos Ervin palaisi Las Nuecesiin, hänen elämänsä tulisi todennäköisesti koostumaan satunnaisista töistä kahviplantaaseilla. José otti Yhdysvaltain matkaa varten suuren pankkilainan, jonka maksaminen saattaisi siirtyä Ervinin hartioille.

Vanhempien mukaan Ervin on yksi kyläkoulun huippuoppilaista. Hän kävi kolmatta luokkaa ja sanoi vanhemmilleen haluavansa olla isona asianajaja. Vanhemmilla ei kuitenkaan ole rahaa kouluttaa poikaa kuudetta luokkaa pidemmälle. José ansaitsee 21 dollaria viikossa.

-Tällä hetkellä hänelle on parempi, että hän saa mahdollisuuden asua Yhdysvalloissa ja pääsee pois tästä paikasta, sanoo José.

Ottonielit eivät ole yksin asian kanssa. The Washington Post kertoo, että noin 180–400 vanhempaa on karkotettu Yhdysvalloista niin, että heidän lapsensa ovat jääneet Yhdysvaltoihin. Lakiapua tarjoavat järjestöt yrittävät saada yhteyden näihin siirtolaisiin, jotta perheet voitaisiin jälleen yhdistää. Kaikki eivät halua lapsiaan takaisin esimerkiksi köyhyyden takia.

-Olemme tuntemattomalla alueella. Jotkut vanhemmista elävät yhteisöissä, joiden ympäristö ei ole lapsille turvallinen, kertoo Kids in Need of Defence -järjestön puheenjohtaja Wendy Young.

El Carmenin kylässä Guatemalassa asuva Ana Lopez ei halua poikaansa takaisin kotiin. Lopezin puoliso ja hänen poikansa Endil matkustivat Yhdysvaltoihin, sillä paikallinen rikollisryhmä on uhkaillut perhettä.

-Miten voisin tuoda hänet takaisin tällaiseen paikkaan, jossa hänen on vaarallista käydä edes koulua, kysyy Lopez.

Lopez yrittää saada Endilin asumaan isovanhempiensa luokse Marylandiin.

Ottonielit ovat suunnitelleet, että Ervin voisi asua Arkansasissa asuvan serkun luona. Serkku on suostunut huolehtimaan Ervinistä. Ervin on luokiteltu alaikäiseksi yksin saapuneeksi siirtolaiseksi Yhdysvalloissa. Hänet olisi mahdollista sijoittaa sukulaisten luo, minkä jälkeen Ervin voisi hakea kansalaisuutta. Ongelmana on se, että serkku elää paperittomana.

Vanhemmat kuulevat pojastaan kahdesti viikossa, tiistaisin ja torstaisin. Koettelemus on ollut Ervinille raju.

-Ikään kuin hänellä ei olisi oikein energiaa. Tietysti tässä on pojalle paljon sulateltavaa, sanoo José.

Nollatoleranssi

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump määräsi toukokuussa maan etelärajan yli Yhdysvaltoihin laittomasti tulevat aikuiset siirtolaiset pidätettäväksi.
Asetuksen seurauksena lapset erotettiin vanhemmistaan rajalla. Yhdysvaltain lain mukaan siirtolaisten lapsia ei saanut sulkea pidätettyjen vanhempiensa kanssa vankilaan yli 20 päiväksi.
Voimakas kritiikki sai Trumpin allekirjoittamaan kesäkuussa määräyksen, joka lopettaa perheiden hajottamisen.
Heinäkuussa viranomaiset kertoivat, että suurin osa alle viisivuotiaista lapsista oli palautettu takaisin perheilleen. Osan kohdalla lapsia ei voitu palauttaa, sillä vanhemmat oli jo karkotettu. Loput noin 2 000-3 000 5–17-vuotiaasta lapsesta on tarkoitus palauttaa perheilleen heinäkuun lopussa.
Perheiden erottaminen on traumaattista lapsille ja vanhemmille. Erottaminen voi aiheuttaa lapsille pitkäkestoisia ongelmia.

Asiasanat