Uutiset

Laserteknologian kehittäjät saivat fysiikan Nobel-palkinnot – kolmikossa yksi harvoista fysiikan naisnobelisteista

Vuoden 2018 fysiikan Nobel-palkinto meni puoliksi sekä Arthur Ashkinille että Gerard Mouroun ja Donna Stricklandin tutkimusryhmälle kahdesta laserin kehittämiseen liittyvästä merkittävästä keksinnöstä.
Fysiikan Nobel-palkinnot 2018 menivät Arthur Ashkinille (vas.), Gerard Mouroulle ja Donna Stricklandille.

Kanadalainen Donna Strickland ja ranskalainen Gerard Mourou kehittivät teknologiaa, jonka avulla laserin valoa pystyttiin puristamaan kokoon ja tehoa kasvattamaan. Se toi parivaljakolle puolet vuoden 2018 fysiikan Nobel-palkinnosta.

Strickland on yksi harvoista fysiikan Nobelin voittaneista naisista.

– Olen todella otettu, että olen yksi heistä, hän sanoi puhelimitse julkistamistilaisuudessa.

Strickland ja Mourou kehittivät perustutkimuksellaan laserteknologiaa Rochesterin yliopistossa Yhdysvalloissa. Strickland kiitteli ohjaajansa Mouroun merkitystä tutkimukselle.

– En ole itse kehittänyt mitään käytännöllistä, mutta teknologiaa käytetään silmäkirurgiassa, kertoi Strickland.

Mouroun ja Stricklandin tutkimuksen ansiosta lasereiden tehoa on pystytty kasvattamaan huimasti. Lisäksi miljoonien silmien näkö on palautettu laserkirurgialla.

Arthur Ashkin käytti valoa puristimena

Vuoden 2018 fysiikan Nobelin toinen puolisko meni amerikkalaiselle Arthur Ashkinille. Ashkin pystyi käyttämään valon säteilypainetta esineiden siirtelyyn.

Hän kehitti laboratoriossa New Jerseyssä lasersäteen, jolla voidaan tarttua atomeihin, viruksiin, bakteereihin ja soluihin. Periaate on hieman sama kuin hiustenkuivaajan ilmavirrassa pysyvässä pallossa.

Ashkin on syntynyt vuonna 1922, eli ikää on jo 96 vuotta. Nobel-komitea kertoi tavoittaneensa Ashkinin puhelimella. Tutkija oli kertonut, ettei ehdi haastatteluun, sillä hän on kiireinen tuoreimman julkaisunsa kanssa.

Palkintosumma on yhteensä 9 miljoonaa kruunua eli noin 870 000 euroa. Se jaetaan puoliksi Ashkinille ja puoliksi Mouroulle sekä Stricklandille.

Vuonna 2017 palkinto gravitaatioaaltojen löytämisestä

Vuonna 2017 fysiikan Nobelin saivat Rainer Weiss, Barry C. Barish and Kip S. Thorne merkittävästä työstään LIGO-havaitsijalaitteiston ja gravitaatioaaltojen löytymisen eteen.

Äärimmäisen vaikeasti havaittavat gravitaatioaallot perustuvat Albert Einsteinin suhteellisuusteoriaan. Niiden olemassaolon todisteet julkistettiin vuonna 2016.

Nobel-palkinto

Vuosittain jaetaan lääketieteen, fysiikan, kemian, rauhan, taloustieteen ja kirjallisuuden Nobel-palkinnot.

Lääketieteen Nobel julkistettiin maanantaina. Voiton veivät James P. Allison ja Tasuku Honjo syövän immuuniterapiahoidon läpimurtotutkimuksistaan.

Kemian Nobel julkistetaan keskiviikkona, rauhan Nobel perjantaina ja taloustieteen Nobel ensi viikon maanantaina.

Välivuosi kirjallisuudessa

Kirjallisuuden Nobelia ei jaeta tänä vuonna, vaan vuonna 2019 jaetaan sekä tämän että ensi vuoden palkinto. Syynä on palkintoa jakavan Ruotsin akatemian kuohunta.

Ruotsin akatemian jäsenen Katarina Frostensonin aviomies Jean-Claude Arnault tuomittiin maanantaina kahdeksi vuodeksi vankilaan raiskauksesta. Hänen on epäilty ahdistelleen vuosien varrella useita naisia. Skandaali on halvaannuttanut Ruotsin akatemian toiminnan.

Nobel-palkinto perustuu ruotsalaiskeksijä Alfred Nobelin (1833–1896) testamenttiin. Palkinto on jaettu vuodesta 1901 alkaen.

Uusimmat

Näkoislehti

1.10.2020

Fingerpori

comic