Lounais-Häme Uutiset

Lasten hammasterveys laahaa muita Pohjoismaita jäljessä – "Hampaiden harjaus on tolkuttoman huonolla tasolla"

Suomessa lasten hammasterveys on kohentunut hitaasti. Tervehampaisia 12-vuotiaita lapsia on reilut puolet tarkistetuista. Erityisesti pojat unohtavat pestä hampaansa aamuin ja illoin.
Suomessa lasten hampaiden kuntoa seurataan tarkasti. THL:n tilasto näyttää, miten 12-vuotiaiden julkisissa hammashoitoloissa tarkistettujen lasten hampaiden terveys on kehittynyt viimeisen viiden vuoden aikana.

Kaksitoistavuotiaiden lasten hammasterveys on kohentunut, mutta muutos parempaan on tapahtunut hitaasti.

Tarkistetuista 12-vuotiaista lapsista tervehampaisia oli viime vuonna reilut 60 prosenttia. Viisi vuotta aiemmin samasta ikäluokasta tervehampaisia lapsia oli puolet. Luvut on saatu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lasten suun ja hampaiden terveyttä kuvaavasta tilastosta.

Tilasto perustuu lasten hammastarkastuksiin, joista saatavat tiedot kirjataan kussakin julkisessa suun terveydenhuollon yksikössä THL:n potilastietojärjestelmään. Koululaisten hampaat tarkistetaan ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla.

Hammaslääkäriliiton asiantuntijalääkärin Hannu Hausenin mukaan Suomessa lasten hampaiden harjaus on ollut ”tuhottoman huonolla tolalla”. Käänne parempaan on tapahtunut vasta 2000-luvun alusta.

– Pitkällä aikavälillä lasten suun terveys on parantunut, tosin liian verkkaisesti. Me emme ole samalla tasolla kuin muut Pohjoismaat, Hausen sanoo.

”Tulos on erittäin hälyttävä”

Tervehampaisimmat lapset asuvat Pohjois-Savossa, mutta hammasterveys on kohentunut nopeasti myös Varsinais-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla.

Kaikkein heikoimmassa kunnossa 12-vuotiaiden lasten hampaat ovat Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla. Niissä tervehampaisten osuus on alle puolet.

– Jos vain alle puolet 12-vuotiaista lapsista on tervehampaisia, niin tulos on kyllä erittäin hälyttävä. Pidän tulosta signaalina siitä, että lasten ja nuorten suun terveydenhuollosta ei kerta kaikkiaan voi enää tinkiä, Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten johtava ylihammaslääkäri Martti Lilja sanoo.

– Etenkin se joukko lapsista, joilla on todella huonot hampaat, huolestuttaa minua kovasti. He näkyvät juuri tilastoissa. On jopa tapauksia, joissa perheistä on jouduttu tekemään lastensuojeluilmoituksia vakavien laiminlyöntien takia, hän lisää.

Lilja arvioi varoen sitä, miksi juuri Keski-Pohjanmaan alueen tilanne on muuta maata huonompi.

– Yksi syy voi olla se, että meillä tehdään koko ikäluokan kattavat tarkastukset aina 1-, 5- ja 8-luokkalaisille. Kun tervehampaiset viitosluokkalaiset eli 11-vuotiaat läpäisevät puhtaasti nämä asetuksen vaatimat tarkastukset, 12-vuotiaiden otokseen haarukoituu ehkä enemmän sellaisia, joiden suun terveys vaatii jokavuotista hammaslääkärissä käyntiä.

Pojat tyttöjä laiskempia harjaajia

Suomalaislasten heikko hammasterveys näkyy myös WHO:n koululaistutkimuksissa. WHO:n tilastoista nousevat esille erityisesti pojat, jotka edelleen harjaavat hampaitaan tyttöjä laiskemmin.

– Pojat harjaavat hampaitaan huonosti, koska he ottavat mallia isistään. Siksi paras konsti poikien hammasterveyden parantamiseksi olisi se, että isät alkavat harjata aamua iltaa hampaansa yhdessä poikiensa kanssa, Hannu Hausen sanoo.

Martti Lilja toteaa, että hammasterveyden vauhdittamiseksi pitäisi ottaa käyttöön uudet keinot, sillä perinteinen valistus ei nykylapsiin päde.

– Me olemme Suomessa jääneet kauttaaltaan jälkeen muista Pohjoismaista, ja kehitys on tapahtunut huomattavan lyhyessä ajassa. Vielä 1990-luvulla olimme lasten suun terveyteen liittyvissä asioissa etumatkalla, mutta nyt tilanne on kääntynyt aivan päinvastaiseksi.

Reikiintyminen on ”jääkaappisairaus”

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtava hammaslääkäri Veikko Kataja sanoo, että karies eli hampaiden reikiintyminen on ”jääkaappisairaus”. Siksi tärkeintä olisi vaikuttaa perheiden terveyskäyttäytymiseen.

– Jos vanhemmat ostavat mössöruokaa, antavat lapsille karkkia, eivätkä ole terveystavoista tarkkoja, sama malli siirtyy lapsille. Siinä on yksi syy sille, miksi lasten hammasterveys ei kohene, Kataja sanoo.

Myös Martti Liljan katse kääntyy erilaisten energiajuomien ja limsojen suuntaan.

– Näiden naposteltavien ja sokerilimujen mainostamiseen käytetään sellaiset rahasummat, että niillä palkkaisi todella monta hammashoitajaa huolehtimaan tärkeästä ennaltaehkäisevästä työstä, Lilja sanoo.

Uusimmat

Näkoislehti

24.9.2020

Fingerpori

comic