Uutiset

Lastensuojelun palvelut ovat liian hajallaan ja valvonta levällään – ministeri lupasi tuntuvia parannuksia

Annika Saarikon mielestä sijoituslapsia itseään ei kuulla alkuunkaan tarpeeksi: nyt siihen tulee muutos.
Muutoksia on luvassa. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) lupaa parannuksia lastensuojelulakiin.

Lastensuojelun palvelukenttä on laajentunut niin sirpaleiseksi, että itse palvelut eivät ole pysyneet perässä. Myös toiminnan valvonta on liian hajallaan monella taholla.

Tätä mieltä on perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.). Hän esitteli torstaina pitämässä tiedotustilaisuudessa laajan toimenpidepaketin, jolla asioihin on tarkoitus saada muutos.

Kenties oleellisin kohta suunnitelmissa koski sijoitetun lapsen kuulemista.

– Nyt keskustelua käydään usein vain aikuisten kesken. Jatkossa lain täytyy velvoittaa valvontaa tekevät tahot kuulemaan myös itse lapsia. Siitä pitää tulla automaatio, Saarikko painotti.

Ministeri ei voi puuttua Pohjolakotiin

Suomessa on sijoitettu kodin ulkopuolelle noin 18 000 lasta. Heistä vajaat 300 on koulukodeissa.

Koulukoteja on seitsemän: viisi valtiollista ja kaksi yksityistä.

Toinen jälkimmäisistä on Muhoksella sijaitseva Pohjolakoti, johon eduskunnan oikeusasiamies teki viime keväänä yllätystarkastuksen. Tarkastus paljasti lukuisia laittomuuksia ja lasten epäasiallista kohtelua sekä nosti lastensuojelun ja sijoituslasten aseman julkiseen keskusteluun.

– Minulta on kysytty, aionko keskeyttää Pohjolakodin toiminnan, Annikka Saarikko kertoi.

– Siihen ei toimivaltani ulotu. Toiminnan voi keskeyttää aluehallintovirasto, joka on tätä toimintaa valvova taho.

Aluehallintoviraston ohella valvontaa suorittavat muiden muassa Valvira ja vähillä resursseillaan kunnat. Kunnat ovat myös itse toiminnan järjestäjiä. Ne valitsevat palveluntuottajat, joita on koko sijoituspalvelukentällä entistä enemmän. Varsinkin yksityinen sektori on laajentunut.

Mihin kunnille annetut rahat katosivat?

Kuntiin ja lastensuojeluun liittyen Annika Saarikko sanoi pitävänsä suurena kysymysmerkkinä ja harmistuksen aiheena hallituksen satsausten valumista hukkaan.

– Kuntakentälle on annettu tätä varten rahoitusta, mutta rahat eivät ole kohdistuneet niin kuin niiden olisi pitänyt, ministeri pahoitteli.

– Nyt ensi vuonna on tulossa vielä 25 miljoonaa euroa lisää nimenomaan ennaltaehkäisevälle puolelle.

Ennaltaehkäisyä tarvitaan, jotta asiat eivät etenisi lastensuojeluilmoitusasteelle. Ilmoituksia tehtiin viime vuonna yli 76 000. Määrä on ollut kasvussa.

– Se ei kuitenkaan suoraan kerro, että perheillä menisi huonommin kuin ennen. Taustalla vaikuttavat kymmenen vuotta sitten voimaan tullut lastensuojelulaki sekä entistä alhaisempi kynnys tehdä ilmoitus, Saarikko muistutti.

– Hälyttävämpää on kiireellisten lastensuojeluilmoitusten määrän kasvu.

Älypuhelinten tulo on ollut iso muutos

Sijoituslapset ja varsinkin koulukotinuoret kuuluvat ministerin mielestä Suomessa kaikkein haavoittuvimpien kansalaisten joukkoon. Jälkimmäisistä iso osa on jo aikuisuuden kynnyksellä, ja monilla on psyykkisiä ongelmia.

– Siksikin nyt on pantu vireille mielenterveysstrategia, Saarikko korosti.

– Jotenkin kaikki tuntuu näissä asioissa aina palautuvan mielenterveyteen.

Toimenpidepaketin muita elementtejä ovat eduskunnalle todennäköisesti loppuvuodesta annettava lastensuojelulain muutos ja esitys valvontaresurssien vahvistamisesta sekä kouluterveyskyselyn kehittäminen.

Tulossa on myös lasten kuulemiseen liittyvä järeä tutkimushanke.

– Sillä haetaan kokonaiskuvaa lasten ja nuorten kohtelusta ja kokemuksista, myös hyvistä sellaisista. Tutkimus koskee koko sijoitushoitojärjestelmää, ministeri kertoi.

– Yksi iso muutos kymmenen viime vuoden aikana liittyy älypuhelimiin. Niissä nuorilla ja lapsilla on koko maailma kädessään hyvässä ja pahassa.

Uusimmat