Uutiset

Lehmänkaupat saattoivat olla Rehnin huippuviran esteenä – “Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun hyvä suomalaisehdokas jää nimittämättä”

Suomelle on avautumassa uusia mahdollisuuksia saada huippuvirka.
Olli Rehn oli ehdolla kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n pääjohtajaksi, mutta jättäytyi kisasta loppuvaiheessa. Kuva: Timo Marttila
Olli Rehn oli ehdolla kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n pääjohtajaksi, mutta jättäytyi kisasta loppuvaiheessa. Kuva: Timo Marttila

Asiantuntijoiden mukaan Olli Rehnin kohtalo kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtajan valinnassa noudatti huippuvirkanimitysten tyypillistä kaavaa.

Kärkiehdokkaana pidetty Suomen Pankin pääjohtaja vetäytyi perjantaina IMF:n pääjohtajakisasta. Aiemmin Rehn haki myös Euroopan keskuspankki EKP:n johtoon.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen uskoo, että kyse ei ole yksittäisestä irrallisesta nimityksestä.

– Ehkä jälkikäteen selviää, oliko tämä sivujuonne EU:n taannoisesta nimityspaketista. Kansainvälisen politiikan puolella suurvalloilla on tapana antaa tuenosoituksia toinen toistensa ehdokkaille.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) kommentoi viikonloppuna, että pienet maat kokevat jäävänsä syrjään päätöksenteossa.

Tiilikainen myöntää, että suomalaiset ehdokkaat täyttävät kansainväliset mitat ja nauttivat laajaa tukea maan rajojen ulkopuolella.

– Tämä ei ole ihan ensimmäinen kerta, kun hyvä ja vahva suomalaisehdokas jää nimittämättä, hän sanoo.

Tutkija: Blokkiutuminen ei näytä hyödylliseltä

Myös poliittisen talouden väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta uskoo, että kysymys oli lehmänkaupoista. Tästä huolimatta hän pitää EKP:n pääjohtajavalintaa hyvänä.

– On ihan hyvä, että suuret maat ottavat suuria pestejä aikana, jolloin EU:n pitää näyttää vahvalta.

IMF:n kohdalla taustalla saattoi olla myös asiaerimielisyyksiä, sillä Rehn ja toinen rannalle jäänyt vastaehdokas olivat harjoittaneet tiukkaa talouspolitiikkaa Etelä-Euroopan maita kohtaan.

Ronkainen täydentää Lintilän huomiota: ilman paikkoja jääneet pohjoiset jäsenmaat kuuluvat Hansa-ryhmään, joka Ronkaisen mukaan edistää blokkipolitiikkaa.

– En tiedä, oliko tämä näpäytys blokkiutumista kohtaan, vai oliko tässä asiakysymyksiä. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että blokkiutuminen ei olisi ollut Suomen kannalta järkevää.

Pitkäjänteistä poliittista työtä

Jyrki Kataisenentinen erityisavustaja ja viestintätoimisto Milttonin yhteiskuntasuhteisiin erikoistunut osakas Jussi Kekkonen arvioi, että kysymys ei välttämättä ole vain maasta, vaan poliittisesta taustasta, sukupuolesta ja aiemmista tehtävistä.

– Näihin tehtäviin valikoituvat erittäin pätevien ihmisten joukosta ne ihmiset, jotka ovat sopivia siihen poliittiseen asetelmaan ja tilanteeseen, joka valintaa tekevien valtioiden välillä kulloinkin sattuu olemaan.

Kekkonen korostaa järjestelmällistä ja suunnitelmallista työtä virkojen saamiseksi. Myös pitkän uran diplomaattina tehnyt Jukka Valtasaari arvioi, että häviämisen ja voittamisen sijaan olennaisinta on osallistua kilpailuihin.

– Mehän olemme olleet olympialaisissa usein iloisia pronssimitalisteja. Jos emme olisi mukana, heräisi kysymyksiä, emmekö edes osaa juosta neljääsataa metriä.

Suomella myös onnistumisia

Ronkainen huomauttaa,että EKP:n johtokunnasta on aukeamassa pian seuraava vaikutusvaltainen paikka, joka voisi sopia Suomen Pankin pääjohtajalle.

Kekkonen uskoo, että myös Alexander Stubb on jatkossa mahdollinen henkilö täyttämään huippuvirkoja.

– Täytyy toivoa, että hänen osaamiselleen löytyy käyttöä maailmalta ja tukea Suomelta.

Ulkopoliittisen instituutin Tiilikainen puolestaan toivoo huomiota siihen, että Suomella on tällä hetkellä hyvä edustus esimerkiksi EU:n virkamiehistössä.

– Ettei tule ikuinen tunne siitä, että olisimme luusereita, vaikka onkin ollut ikävän makuisia epäonnistumisia, joissa suomalaiskandidaatti jää rannalle.

Uusimmat