Uutiset

Leipäjonoille pitäisi keksiä vaihtoehtoja – "seisottaminen ulkona jonoissa ei ole ihmisarvoista"

Moni suomalainen joutuu hakemaan täydennystä elintarpeisiinsa leipäjonoista, vaikka Suomea sanotaan hyvinvointivaltioksi. Leipäjonojen taustalla vaikuttavat tuoreen väitöskirjatutkimuksen mukaan perusturvan heikko taso, rakenteellinen eläkeläisköyhyys ja keski-ikäisten yksinäisten työttömien syrjäytymisalttius.

Näin todetaan valtiotieteiden maisteri Tuomo Laihialan väitöskirjassa, joka tarkastetaan 1. helmikuuta Itä-Suomen yliopistossa.

Laihiala penää tutkimuksessaan sitä, että yhteiskunta puuttuisi erityisesti pitkään työttömänä olleiden miesten sekä pienituloisten yksinhuoltajien ja eläkeläisnaisten asemaan, koska leipäjonot eivät lopulta ratkaise niissä olevien ihmisten ongelmia.

-Lisäksi yksinasujille taloudellista niukkuutta aiheuttaviin tekijöihin tulisi puuttua nykyistä voimakkaammin, sillä yhden aikuisen kotitalouksissa asuvien avunsaajien elämänlaatu on erityisen heikkoa, Laihiala kirjoittaa.

Laihialan päätutkimusaineistona on ollut vuosina 2012–2013 eri puolilla Suomea 36 ruoanjakopisteestä kyselylomakkein kerättyä 3 474 ruoka-avun saajan vastausta. Noin kolmannes vastaajista ilmoitti tuntevansa häpeää ruoka-avun tarvitsemisesta. Häpeän tunne voi puolestaan pahentaa ihmisten syrjäytymisriskiä.

-Taloudellisen huono-osaisuuden lisäksi runsaat kaksi viidesosaa ruoka-avun saajista kärsii myös sosiaalisista ja terveydellisistä hyvinvoinnin vajeista, Laihialan tutkimuksessa todetaan.

Vaihtoehtoja leipäjonoille on kehitteillä. Esimerkiksi Helsingin Diakonissalaitoksen diakoniajohtaja Matti Helin kirjoitti keskiviikkona laitoksen verkkosivuille, että leipäjonojen tilalle tarvitaan yhteisöllistä toimintaa. Kirjoituksen pohjana oli juuri Laihialan väitöskirja.

-Elintarvikeavun jakaminen seisottamalla ihmisiä ulkona jonoissa ei ole ihmisarvoista eikä edistä ihmisten osallisuutta yhteiskunnassa. Leipäjonot ylläpitävät kävijöidensä sosiaalisia ongelmia ja passivoivat, Helin sanoo.

Helin kertoo, että usean yhteistyökumppanin avulla haetaan tilannetta, jossa ruoka-apua tarvitseva löytäisi paikkansa itselleen sopivasta yhteisöstä, johon voisi liittyä esimerkiksi yhteisöllisiä ruokailuja ja vapaaehtoistoimintaa.

-Olemme muutamien kaupunkien ja alan toimijoiden kanssa luomassa elintarvikeapuun paikallisiin oloihin soveltuvaa integroitua kokonaisuutta. Käytännössä tuomme yhteen sosiaali- ja työllisyyspalveluja, diakoniatyötä, kolmannen sektorin toimintaa ja kansalaistoimintaa liittyen muun muassa palveluohjaukseen, elintarvikelogistiikkaan, vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen ja mahdollisuuksiin toteuttaa yhteisöllisiä ruokailuja sekä muuta vastaavaa toimintaa, Helin kirjoittaa.

Omaa, surullista tarinaansa vähäosaisten asemasta kertoo myös THL:n aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus, jonka yhtenä osana on mitattu köyhyyttä. Lähes 20 prosenttia THL:n kyselyyn vastanneista oli tinkinyt, ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan takia.

Asiasanat

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti