Uutiset

Lemmenjoen tapahtumat esillä korkeimmassa oikeudessa – Laillisuusvalvojan mukaan kenraalin kuvailemia käytäväkeskusteluja ei käyty

Erikoissyyttäjä Sampsa Hakala sanoi oikeudessa pyrkivänsä osoittamaan, että kenraali Eskelisellä oli yhdenmukaiset ja riittävät tiedot pian Lemmenjoen tapahtumien jälkeen esitutkinnan käynnistämiseen. Puolustuksen mukaan Eskelinen oletti tapauksen olevan Pääesikunnan hoidossa.
Kenraalimajuri evp. Sampo Eskelinen (vasemmalla) ja asianajaja Heikki Maunila kuvattiin torstaina korkeimman oikeuden istunnossa. Kuva: Emilia Kangasluoma
Kenraalimajuri evp. Sampo Eskelinen (vasemmalla) ja asianajaja Heikki Maunila kuvattiin torstaina korkeimman oikeuden istunnossa. Kuva: Emilia Kangasluoma

Puolustusvoimien Lemmenjoen harjoituksen tapahtumia setvittiin torstaina korkeimman oikeuden (KKO:n) suullisessa käsittelyssä. Kyse on harjoituksesta, joka järjestettiin Lemmenjoella 22.–24. syyskuuta vuonna 2017.

Oikeudenkäynnissä on kyse kenraalimajuri evp. Sampo Eskelisen tuomiostaan tekemästä valituksesta. Eskelinen valitti KKO:hon saatuaan kesällä Helsingin hovioikeudesta sakkotuomion palvelusrikoksesta. Hänen katsottiin viivytelleen esitutkinnan aloittamisessa Lemmenjoen harjoitusta johtaneesta alaisestaan, silloisesta Karjalan Lennoston komentajasta eversti Markus Päiviöstä.

Lemmenjoen harjoitusta johtanut Päiviö tuomittiin hovioikeudessa sakkorangaistukseen esimiesaseman väärinkäyttämisestä, palvelusrikoksesta ja kunnianloukkauksesta. Päiviö ja Eskelinen ovat siirtyneet reserviin. Tutkintapyyntö Päiviöstä tehtiin vasta kuukausien kuluttua Lemmenjoen-harjoituksen päättymisestä, eli 18. joulukuuta 2017.

Erikoissyyttäjä Sampsa Hakala sanoi oikeudessa pyrkivänsä osoittamaan, että Eskelisellä oli yhdenmukaiset ja riittävät tiedot pian Lemmenjoen tapahtumien jälkeen esitutkinnan käynnistämiseen.

– Oma käsitykseni on, että Eskelinen teki tutkintapyynnön vain sen vuoksi, että Sundberg (Puolustusvoimien ylin laillisuusvalvoja) häntä siihen kehotti.

Puolustuksen mukaan on virheellinen käsitys, että Eskelinen ei olisi käynnistänyt esitutkintaa ilman asessori Tuija Sundbergin joulukuussa 2017 antamaa kehotusta. Puolustus kertoi asessorin ja Eskelisen puhuneen tapauksesta jo aiemmin eli loka-marraskuussa 2017. Ensimmäinen tapaaminen oli Eskelisen mukaan 23. lokakuuta kyseisenä vuonna Pääesikunnassa. Eskelinen kertoi, että hän pysäytti tuolloin asessorin kysyäkseen, onko Karjalan Lennoston tapauksesta tullut tietoa.

– Sanamuoto oli, että hän selvittää asiaa tai katsoo asiaa, Eskelinen sanoi oikeudessa.

Tiedonkululla on merkitystä, koska Eskelisen tuomio tuli nimenomaan viivyttelystä.

Toinen tapaamiskerta oli Eskelisen mukaan mahdollisesti marraskuussa, jolloin asessori tuli Eskelistä vastaan Pääesikunnan käytävällä. Tässä yhteydessä asessori oli puolustuksen mukaan todennut Eskeliselle Lemmenjoki-asian olevan hoidossa.

Syyttäjä kysyi oikeudessa, onko Sundberg keskustellut kenraali Eskelisen kanssa 23. lokakuuta vuonna 2017?

– En tunnista tällaista keskustelua. Kurinpitoesimiehen tapa saada esitutkinta vireille on tehdä kirjallinen tutkintapyyntö Pääesikunnan oikeudelliselle osastolle, Sundberg vastasi.

Hänen mukaansa keskusteluja ei käyty loka-marraskuussa. Hän sanoi, että käytäväkeskustelu olisi vastoin Puolustusvoimien normaaleja prosesseja. Syyttäjä kysyi Sundbergilta myös, onko sellaista keskustelua ollut, jossa Eskelinen olisi pyytänyt oikeudellista osastoa tutkimaan Lemmenjoki-tapausta?

– Ei. Minusta tässä on kyse enemmänkin siitä, että Eskelinen on silloin ja nyt on hakenut syitä sille, miksi esitutkintaa ei käynnistettäisi. Hän on ollut ainoa henkilö joka on asioinut pääesikunnan ja ilmavoimien esikunnan välillä.

Sundbergin mukaan Lemmenjoki-tapaus tuli hänen tietoonsa vasta joulukuussa. Tuolloin hänen alaisensa oli saanut vihjetiedon Lemmenjoesta Puolustusvoimien tiedustelusta. Asian käsittely jatkuu korkeimmassa oikeudessa perjantaina.

Uusimmat

Näkoislehti

23.9.2020

Fingerpori

comic