Uutiset

Lesboksella vieraillut suomalaisprofessori varoittaa talven uhkaavan tuhansia teltoissa asuvia ihmisiä siirtolaisleirissä EU:n sisällä – lähes puolet asukkaista on lapsia

Kreikan Lesboksella vieraillut professori Jussi Jauhiainen varoittaa Morian leiriä uhkaavasta humanitaarisesta kriisistä. Kylmyys, sairaudet, puutteellinen hygienia ja ravinto tekevät olosuhteista epäinhimilliset.
Nainen lapsineen pääsi lokakuun alussa pois Lesbokselta, kun Kreikka siirsi 453 haavoittuvimpiin luokiteltua turvapaikanhakijaa Vagiohorin leirille mantereelle. Kuva: YANNIS KOLESIDIS
Nainen lapsineen pääsi lokakuun alussa pois Lesbokselta, kun Kreikka siirsi 453 haavoittuvimpiin luokiteltua turvapaikanhakijaa Vagiohorin leirille mantereelle. Kuva: YANNIS KOLESIDIS

EU:n suurimman Morian siirtolaisleirin asukkaita Kreikassa uhkaa humanitaarinen katastrofi, sanoo leirillä viime viikolla vieraillut maantieteen professori Jussi Jauhiainen Turun yliopistosta.

Ihmiset joutuvat kilpailemaan ruoka-annoksista ja vessavuoroista, ja kevyissä teltoissa asuvien uusin murhe on lähestyvä talvi, joka tuo sateita ja kylmyyttä.

Kreikan hallitus ilmoitti syyskuussa aloittaneensa ylisuureksi paisuneen Lesboksen saaren leirin purkamisen siirtämällä ihmisiä päivittäin mantereelle. Näin tapahtuukin, mutta Jauhiasen mukaan tilanne pysyy ennallaan, koska uusia ihmisiä tulee lähes päivittäin.

– Kun olin siellä noin viikon verran, joka yö tuli muutama kumivene, jossa oli 50 150 ihmistä, Jauhiainen sanoi.

Syyrialaisten määrä kasvaa

Alun perin 3 000 ihmiselle perustettu Moria nousee toistuvasti uutisiin leirin epäinhimillisten olojen ja kuolemien vuoksi. Tänä syksynä uutta on syyrialaisten tulijoiden kasvava joukko. Jauhiaisen arvion mukaan noin puolet tulijoista on afganistanilaisia, neljäsosa syyrialaisia ja loput tulevat muualta, kuten Afrikan maista.

– Syyrialaisia on alkanut tulla Turkista. He ovat ihmisiä, jotka ovat olleet siellä kaksi, kolme vuotta. Turkin sisällä tilanne on kiristynyt, ja heitä työnnetään Syyriaan tai Euroopan suuntaan. Myös Syyrian pohjoisosasta tulee ihmisiä, jotka pakenevat Turkin hyökkäystä, Jauhiainen sanoo.

Turkki hyökkäsi Syyriaan lokakuun alussa. Se perusteli sotilasoperaatiolla tarpeella perustaa Koillis-Syyriaan “turvavyöhyke”, jonne se palauttaisi asuttamiaan Syyrian pakolaisia. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan uhkasi jo ennen hyökkäystä, että ellei saa EU:n tukea, Turkki “avaa portit” syyrialaisille Eurooppaan.

Turkissa asuu noin 3,6 miljoonaa Syyriasta paennutta ihmistä. EU ja Turkki sopivat keväällä 2016, että EU maksaa Turkille 6 miljardia euroa siitä hyvästä, että Turkki vastaanottaa Eurooppaan pyrkiviä syyrialaisia.

Kevytteltta ei pidä sadetta

Viimeksi kolme vuotta sitten leirillä vieraillut Jauhiainen kertoo, että väkimäärä Lesboksella on tässä ajassa yli kaksinkertaistunut. Leiri on levittäytynyt piikkilanka-aitojensa ulkopuolelle, ja siellä elää noin 13 000 ihmistä.

Asukkaiden määrä on arvio, koska ihmiset vaihtuvat päivittäin. Osa on elänyt leirillä vuosia. Jauhiainen kertoo tavanneensa vuonna 2016 leirillä näkemiään ihmisiä viime viikolla.

Kolme ihmistä kuoli kylmyyden takia leirin teltoissa tammikuussa 2017. Sen jälkeen leiriä ylläpitävä YK:n pakolaisjärjestö UNHCR luopui Jauhiaisen mukaan teltoista ja vaihtoi ne turvallisempiin kontteihin.

– Nyt telttakylä on jälleen levittäytynyt leirin ympäristön oliivipuurinteille. Ihmiset asuvat kahden ja kuuden hengen teltoissa, joista etenkin kahden hengen teltat ovat kevytrakenteisia. Sateiden alkaessa rinteisiin pystytetyt teltat eivät pidä sadetta ja mutaa. Lämpötilojen laskiessa teltat ovat kosteita, ja useimmilla ihmisillä on ainoastaan ohut, alkusyksyn vaatekerta, Jauhiainen arvioi.

Päivän vanha vauva telttaan

Lapsia on noin 5 000, joista tuhat on leirillä yksin ilman perhettä tai sukulaisia, kertoi leirin lääkäri Anna Pantelia lokakuussa InfoMigrantsin mukaan.

– Lapset leikkivät leirille syntyvissä suurissa jätekasoissa. Näin kymmenen päivän ikäisen vauvan. Äiti synnytti sairaalassa, josta hänet lähetettiin telttaan seuraavana päivänä. Heillä ei ollut edes peittoja, Jauhiainen sanoo.

Aikuisten aikaa vie perustarpeista huolehtiminen. Bajamaja-vessoja on Jauhiaisen mukaan yksi sataa ihmistä kohti, ja törkyiseen vessaan jonottaminen vie tunteja. Suihkuja on vielä vähemmän. Asukas saa kaksi pulloa vettä päivässä.

– Ruoka-annoksia jaetaan kahdesti päivässä. Ruokaa pitää jonottaa yli tunti, ja annokset loppuvat asukkaiden mukaan usein kesken, Jauhiainen sanoo.

Mantereelle siirrettävät ihmiset saavat tietää lähdöstä Jauhiaisen mukaan 6–12 tuntia aikaisemmin. Hänen arvionsa mukaan siirrettyjen tilanne ei välttämättä parane, sillä leirit ovat Kreikassa täynnä.

– Jos kriisi talven aikana puhkeaa, päättäjät eivät voi sanoa etteivät tienneet tilanteesta. On väärin näitä ihmisiä kohtaan, että he joutuvat Turkin ja EU:n politiikan pelinappuloiksi, hän toteaa.

Fingerpori

comic

Uusimmat