Uutiset

Lestadiolainen pari kärsi lapsettomuudesta 17 vuotta

Seitsemän kuukauden ikäinen tyttövauva hymyilee ja rummuttaa pöydän reunaa Suviseura-alueella Porin Kirjurinluodossa. Vanhemmat Maija ja Marko Koivula katsovat lastaan hymyillen.

Seinäjoella asuvista vanhoillislestadiolaisista Koivuloista tuli pikkutytön sijaisvanhempia huhtikuussa pitkän odotuksen jälkeen. Aviopari yritti saada omaa lasta pitkään, mutta turhaan.

Koivulat tapasivat, kun Minna oli 17- ja Marko 25-vuotias. Vuosi kihlauksen jälkeen mentiin naimisiin. Avioliitossa he ovat olleet kohta 17 vuotta.

-Olemme halunneet ottaa lapset vastaan, jos niitä meille annetaan, mutta emme ole saaneet biologisia lapsia, pariskunnan äänenä toimiva Maija Koivula kertoo.

Ensimmäisinä avioliittovuosina lapsettomuus ei ollut parille vielä iso ongelma. Koivulat ovat molemmat isoista perheistä, joten he ajattelivat, että lapsia tulee jossain vaiheessa.

-Mutta ei niitä vaan alkanut kuulumaan. On se ollut kipeä asia. Se on vaatinut parisuhteessa paljon keskustelua, tukea ja ymmärrystä. Lapsettomuus on sitonut meitä yhteen. Se ei ole ollut meitä erottamassa vaan vahvistamassa, Maija Koivula kertoo.

Pariskunta on ajatellut, että lapsettomuus on Jumalan päätös ja koettaneet hyväksyä sen. Helppoa se ei aina ole ollut. Minnalle erityisen vaikeita ovat olleet Suviseurat.

-Kyllä Suviseuroissa aina oma erilaisuus on korostunut. On tuntunut siltä, että olemme erilainen perhe, ja meiltä puuttuu jotain sellaista suurta, mitä olisimme halunneet.

Keinohedelmöitystä pari ei ole miettinyt, mutta Maija kävi kahteen otteeseen hormonihoidoissa. Niistäkään ei ollut apua. Maija Koivulalla on se käsitys, että vanhoillislestadiolaisissa piireissä ei katsota pahalla hedelmöityshoitoja.

-Ne ovat ensinnäkin jokaisen avioparin keskinäinen asia. Jos lääketiede pystyy auttamaan, niin miksei sitä apua ottaisi vastaan. Kuitenkin se elämän antaja on Taivaan isä, jos hän on niin tarkoittanut.

Koivuloiden perheet ovat olleet heidän tukenaan ja lohduttaneet silloin, kun sitä on tarvittu. Tukea on tullut myös omasta seurakunnasta, eli koti-Siionista.

-Kyllähän ihmiset välillä ihmettelevätkin, mutta ne ovat olleet sellaisia yksittäisiä tapauksia. Helposti saattaa myös käydä niin, että joku tokaisee, että teillä on niin helppoa, tai te joudatte, kun teillä ei ole lapsia.

Koivulat olivat koti-Siionissaan pitkään ainut lapseton aviopari. Nyt Maija Koivulalla on seurakunnassa myös naisystävä, jolla ei ole biologisia lapsia avioliitossaan.

Vaikka Koivulat eivät ole saaneet omaa jälkikasvua, ovat lapset aina olleet iso osa elämää.

-Meillä on paljon kummilapsia ja tukilapsia, jotka ovat olleet meillä viikonloppuja. Sisarusten lapset ovat myös todella rakkaita ja läheisiä. He ovat olleet iso voimavara.

Sijaisvanhemmuus alkoi itää pariskunnan mielessä jo viime vuosikymmenellä, kun omia lapsia ei alkanut kuulua.

-Meillä on monta kertaa ollut sellainen läheltä piti -tilanne. On soitettu, että nyt olisi lapsi, mutta sitten aina on aina käynyt niin, että lapsi on sijoitettu lähisukuun, Maija Koivula sanoo.

Viidennellä kerralla kuitenkin onnisti, ja Koivulat saivat perheeseensä neljän ja puolen kuukauden ikäisen lapsen. Heti kun sosiaalityöntekijä soitti, Maija Koivula tiesi, että nyt kaikki onnistuu.

-Jossain vaiheessa tuli sitten kova pelko, että jos käykin niin, että huostaanotto peruuntuu. Se olisi ollut kova paikka.

Lapsen tapaaminen ensi kertaa on jäänyt parin mieleen elävästi.

-Hän oli Markon sylissä, alkoi jokellella ja katsoi pitkään. Siinä jotenkin tuli varmuus, että tämä on meidän lapsemme ja meille tarkoitettu. Hän nukahti siinä Markon käsivarsille sitten.

Vaikka Koivulat eivät juridisesti ole lapsen vanhempia, ei sillä ole vaikutusta suhtautumisessa lapseen.

-Rakkaus lapseen on niin vahva, ettei ajattele hetkeäkään, etteikö tämä olisi meidän lapsemme.

Tyttövauvan saaminen on muuttanut Koivuloiden elämän. Pienen ihmisen ehdoilla eläminen on tuonut arkeen enemmän hetkessä elämistä. Maija Koivula on myös jäänyt töistä kotiin.

-Tämä on ollut elämäni hienointa aikaa. On tullut sellainen rauha.

Myös Suviseuroissa käyminen on muuttunut lapsen myötä. Tyttövauva ei ole ollut moksiskaan asuntovaunussa yöpymisestä ja suurista ihmisjoukoista.

-Hänen ehdoillaan mennään, ja se on aivan ihana juttu, Maija Koivula sanoo ja naurahtaa.

Asiasanat

Uusimmat