Uutiset

Lietelannan käytettävyys paranee uusilla teknologioilla

Lietelannan käyttöä ja hygieenistä laatua voidaan
parantaa huomattavasti nykyisestä uusilla ilmastukseen perustuvilla
teknologiolla, osoittaa uusi väitöstutkimus.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tutkija
Anni Alitalo on kehittänyt väitöstutkimuksessaan menetelmiä, joilla voidaan
parantaa lietelannan ravinteiden kierrätystä ja vähentää käyttöön
liittyviä haju- ja hygieniaongelmia.

– Lietelanta muodostaa varsin merkittävän osuuden
kaikesta tuotetusta lannasta. Globaalisti kuitenkin vain noin 20-40 prosenttia
kotieläinten tuottamasta typestä tulee hyödynnettyä. Muiden ravinteiden
osalta hyödyntämisprosentti jää tätäkin alhaisemmaksi, Alitalo
sanoo.
Alle puolet lannan ravinteista hyödynnetään
Karjanlantaan
arvioidaan erittyvän vuosittain noin 100 megatonnia typpeä, mutta koska alle
puolet saadaan takaisin satokasvien käyttöön, suurin osa häviää
ympäristöön. Lanta sisältää jopa 1,5 kertaisen määrän fosforia ja
kolminkertaisen määrän kaliumia verrattuna teollisiin lannoitteisiin, mutta
vain murto-osa näistäkin lannan ravinteista saadaan tehokkaaseen
käyttöön.
Alitalon tutkimuksessa lietelannan käytettävyyttä
parannettiin erottamalla pääravinteet, fosfori ja typpi.
– Pystyimme
osoittamaan, että fosfori on erotettavissa lietteen kiintoaineen mukana. Typpi
on huomattavasti vaikeampi erottaa lietelannasta, mutta senkin erottaminen on
mahdollista. Tässä tutkimuksessa typpi erotettiin nestefraktiosta biologisen
käsittelyn jälkeen ilmavirran avulla eli strippaamalla, Alitalo kuvailee.

Alitalon tutkimuksessa kehitettiin pilottimittakaavan
vaiheittainen käsittelymenetelmä, jossa lanta käsiteltiin ensin biologisesti
ilmastamalla tätä tarkoitusta varten kehitetyssä reaktorijärjestelmässä.
Sen jälkeen lannasta erotettiin ammoniakki strippaamalla. Lietelannan pH-arvo
nousi biologisen käsittelyn aikana, mikä mahdollisti osittaisen typen
erotuksen ilman kemikaaleja.

– Tutkimus osoitti, että tehokkaan strippauksen
edellyttämää kemikaalimäärää voidaan huomattavasti vähentää ja se
voidaan toteuttaa ilman voimakkaiden emästen, kuten natriumhydroksidin
käyttöä, Alitalo toteaa.
Hajutonta lietelantaa
Biologisella
käsittelyllä pyrittiin vähentämään lietelannan hajuhaittoja ja parantamaan
hygieniaa. Kokeessa käsiteltiin sian ja naudan lietelantaa ilmastetuissa
prosessitankeissa, joihin oli toteutettu mikrobilisäys. Lanta oli esikäsitelty
laskemalla sen kuiva-ainepitoisuutta 1-2 prosenttiin.
Lietelannan haju
poistui täysin tai oli vain heikosti havaittavissa neljän päivän käsittelyn
jälkeen.
– Kehitetty reaktorijärjestelmä osoittautui toiminnaltaan
vakaaksi ja tehokkaaksi, Alitalo toteaa.
Käsittely paransi myös lietteen
hygieenistä laatua. Parhaimmillaan suolistoperäisten mikrobien määrä
väheni yli 90 prosenttia.
Perustutkimusta ja
tuotekehitystä
Väitöskirjassa esitetty järjestelmä ei sinällään
sovellu tiloilla käytettäväksi. Sillä on testattu perusmekanismeja, joiden
pohjalta on edelleen kehitetty maatilamittakaavan prosesseja. Teknologian
vieminen maatilamittakaavaan on vaatinut huomattavaa tuotekehitystä. Sian
lietelannan käsittely on kehitetty valmiiksi, mutta tällä hetkellä sen
myynti odottaa uuden ohjelmakauden investointitukipäätöksiä.

– Uusien ympäristöteknologian innovaatioiden
kehittäminen edellyttää varsin syvällistä perusmekanismien tuntemusta eli
perustutkimusta sekä asioiden yhdistelyä yli tiederajojen. Tässä
tutkimuksessa on hyödynnetty mikrobiologian, kemian, fysikaalisen kemian sekä
tekniikan osaamista, Alitalo kertoo.

Alitalon oma tutkijatausta on maa- ja ympäristökemiassa.
Hän on aiemmin tutkinut lannan ja väkilannoitetypen käyttäytymistä sekä
typen käytön hallintaa maatiloilla. Väitöskirjan vahvana taustavaikuttajana
on toiminut professori Erkki Aura.

– Auran valtava innostus, laaja tieteellinen osaaminen
sekä tapa etsiä konkreettisia ratkaisuja ongelmiin olivat varmaan syy miksi
tulin kehittämään ratkaisuja lietelannan käsittelyyn, väittelijä
toteaa.

Asiasanat

Fingerpori

comic