Uutiset

Liikelaitoksessa on viimeinen turva

Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden kaikkialla Suomessa varmistaa lopulta maakuntien liikelaitos.

Hallitus on sopinut velvoitteesta, joka panee jokaisen maakunnan perustamaan oman liikelaitoksen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä varten.

Maakunnat saavat myös yhtiöittää palvelunsa, mikä oli aiemmin tarkoituksena. Perustuslakivaliokunta linjasi kuitenkin kesäkuun lopulla, että maakunnan velvollisuus yhtiöittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on perustuslain kannalta ongelmallista.

Valiokunnan mielestä perustuslaki edellyttää, että maakunta voi myös itse tuottaa sote-palveluita. Liikelaitos on ainakin hallituksen mielestä nyt ratkaisu siihen, että maakunta tuottaa itse palveluitaan.

Liikelaitoksen ja yhtiön ero on juuri siinä, että liikelaitos kytkeytyy omaan taustayhteisöönsä yhtiömuotoa tiiviimmin.

-Liikelaitos on osa julkisyhteisönsä budjettitaloutta ja siihen ulottuu siten julkinen valta. Yhtiöt eivät sen sijaan ole samalla tavalla ohjailtavissa, ne ovat hyvin itsenäisiä. Yhtiöitä koskee osakeyhtiölaki, kertoo professori Asko Uoti Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta.

 

Harvemmin asutuilla alueilla tuskin syntyy aitoa kilpailua ja valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluihin. Näin maakunnan liikelaitoksen tehtäväksi jää varmistaa, että pienissäkin kunnissa on palveluita.

-Yritykset painottavat toimintaansa alueilla, joissa on paljon kysyntää, toteaa johtaja Tarja Myllärinen Kuntaliitosta.

Maakuntien harteille jää päätettäväksi, miten palvelut järjestetään. Sote-uudistuksen pitäisi tehdä kolmen miljardin säästöt, joten liikelaitoksilla ei ole käytettävissä rajattomasti resursseja.

-Maakuntien rahoitus on tiukka. Tehostamista tarvitaan. Maakunnat eivät voi rahapulassa nostaa kuntien tapaan veroja, koska verotusoikeutta ei ole. Ensimmäiset vuodet näyttävät, riittääkö maakuntien rahoitus vai joudutaanko palveluja leikkaamaan. Jos maakuntien rahoitus ei riitä vastaamaan asukkaiden tarpeisiin, joudutaan valtakunnan tasolla päättämään, onko kaikkiin palveluihin ja etuuksiin varaa, Myllärinen pohtii.

Joka tapauksessa palveluita järjestetään entistä enemmän esimerkiksi videoyhteyksillä tai kiertävillä palveluautoilla.

-Sähköiset ja liikkuvat palvelut kehittyvät vauhdilla ilman sote-uudistustakin, Myllärinen sanoo.

 

Julkisia palveluita on yhtiöitetty tai siirretty liikelaitoksiin jo vuosien ajan. Taustalla vaikuttavat EU-säädökset, jotka pakottavat markkinoilla kilpailutilanteessa toimivat organisaatiot mahdollisimman pitkälle samalle viivalle.

Esimerkiksi kunnissa kilpailutilanteessa toimivia organisaatioita on yhtiöitetty, jotta ne on erotettu kuntien budjeteista ja julkisesta tuesta.

-Kunnissa tämä on tarkoittanut lähinnä erilaisia tukipalveluita eli käytännössä palvelukentän rönsyjä. Kuntalaki mahdollistaa sen, ettei yhtiöitystä ole pakko tehdä, jos kyse ei ole EU:n valtiontukisäännösten vastaisesta toiminnasta, Uoti sanoo.

 

Sote-keskusta valitsemaan 2021
Hallitus pääsi viikon alussa sopuun sote-uudistuksen lakipaketista, mutta viikon keskellä huomattiin, että valinnanvapauslaista tarvitaan vielä asiantuntijoiden arvioita.Hallituksen linjausten mukaan kansalaiset saavat valita oman sote-keskuksen vuonna 2021. Valittavaksi on tulossa niin julkisen puolen kuin yritysten keskuksia.Sote-keskusten velvoittavissa tehtävissä on sosiaalihuollon osalta neuvonnan ja ohjauksen tehtäviä.Maakunnan on tuotava sosiaalityön osaamista sote-keskusten tueksi, jotta erityisesti paljon palveluita tarvitsevilla olisi monipuolista apua samassa paikassa.Sote-keskuksiin on tarkoitus myöhemmin siirtää rajattu määrä erityisosaamista, esimerkiksi erikoislääkärikonsultaatioita.Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö  

Asiasanat

Uusimmat