Uutiset

LM-kysely: Suurilla työntekijäliitoilla halua vaihtaa valtakunnansovittelijaan perustuva järjestelmä työmarkkinaviisaisiin – Työnantajilta tukea nykymallille

Valtakunnansovittelijan roolin säilyttämistä nykyisellään tukevat useimmat merkittävät työnantajaliitot. Työntekijäpuolella on halua lisätä sovittelijaryhmän kokoa ottamalla käyttöön työmarkkinaviisaiden ryhmä jossain muodossa. Joissain ammattiliitoissa koetaan yhden sovittelijan suosivan toista osapuolta.
Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala on ratkonut työmarkkinoiden umpisolmuja Postin työehto- ja pakettilajittelijakiistasta alkaen. Taustalla ovat Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto ja PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen. Kuva: Roni Rekomaa
Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala on ratkonut työmarkkinoiden umpisolmuja Postin työehto- ja pakettilajittelijakiistasta alkaen. Taustalla ovat Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto ja PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen. Kuva: Roni Rekomaa

Suhtautuminen nykyiseen valtakunnansovittelijajärjestelmään on ristiriitaista, selviää Lännen Median useille keskeisille työmarkkinaliitoille tekemästä kyselystä.

Kyselyn perusteella puolet vastaajista säilyttäisi nykyisen valtakunnansovittelijajärjestelmän ja toinen puoli uudistaisi sovittelua.

Kysely lähetettiin kahdelletoista valitulle merkittävälle työmarkkinaliitolle, jotka edustavat työntekijöitä ja työnantajia. Yksitoista liittoa vastasi. Vastanneista kuusi on jäsenmäärältään suurimpiin kuuluvaa ammattiliittoa ja viisi työnantajaliittoa.

Ahkerasti parhaillaan neuvottelevan Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ei vastannut kyselyyn.

Keskustelua sovittelujärjestelmästä avasi hiljattain STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, joka ehdotti Ruotsin Medlingsinstitutetin kaltaista usean henkilön ryhmää sovitteluun. SAK:n Jarkko Eloranta ehdotti reilu vuosi sitten kahden valtakunnansovittelijan järjestelmää (LM 1.9.2018). Tämä vaihtoehto ei saanut kyselyssä kannatusta.

Työmarkkinaviisaiden ryhmä saa kannatusta

Monet suuret työntekijäliitot haluavat uudistaa järjestelmän lisäämällä sovitteluun osallistuvien henkilöiden määrää.

Työmarkkinaviisaiden tapauskohtainen tai pidempiaikainen ryhmä saa kannatusta. Yksi mahdollisuus on Ruotsin malli, jossa on useista henkilöistä koostuva sovittelujärjestelmä.

Suuret työnantajaliitot puolestaan haluavat pitää kiinni valtakunnansovittelijasta. Ainoa poikkeus on Kuntatyönantajat.

– Työrauhajärjestelmää pitää tarkastella liittokierroksen jälkeen. Siinä yhteydessä on sopiva tilaisuus arvioida myös sovittelujärjestelmän toimivuutta, toteaa kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.

Ruotsissa vähemmän työtaisteluita

Sovittelujärjestelmän uudistamistarpeet liittyvät ammattiliittojen mukaan siihen, että tilanteet ehtivät kärjistyä, ennen kuin valtakunnansovittelija kutsutaan apuun.

– Työriitojen sovittelu vaatii syvällistä ja pitkää kokemusta. Paino tulisi olla ennakoivassa työtavassa ennen kuin asiat eskaloituvat lakkoilmoituksiksi, kertoo ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen.

– Ruotsin Medlingsinstitutetin kaltaista järjestelmää olisi hyvä selvittää. Sen rooli voisi olla nykyistä sovittelijan roolia laajempi, ja se voisi toimia neuvottelujen tukena ja esimerkiksi puolueettomien taustalaskelmien tuottajana, toteaa puolestaan Palvelualojen ammattiliiton (PAM) puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen.

Myös julkisten alojen JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine kannattaa Ruotsin mallia sovittelussa. Hän toivoo sovittelulta asiantuntijapohjaisuutta ja tietoon perustuvaa ratkaisukeskeisyyttä. Ruotsissa on vältytty työtaistelutoimilta.

– Molempien osapuolien ääni ei kuulu valtakunnansovittelijan pöydässä, sanoo Niemi-Laine.

Lähihoitajien Superin puheenjohtaja Silja Paavola kannattaa tapauskohtaisesti koottavaa työmarkkinaviisaiden ryhmää, jos neuvottelut jumiutuvat.

Työnantajat: ”Yritys ohittaa virallinen sovittelujärjestelmä”

Työnantajaliittojen mukaan valtakunnansovittelijajärjestelmän haastamisessa on kyse työntekijäliittojen tavoitteesta saada parempia työehtosopimuksia.

– ”Työmarkkinaviisaiden ryhmä” oli yritys ohittaa virallinen sovittelujärjestelmä, jotta työriidan toiselle osapuolelle luvattu lopputulos olisi saatu aikaan. Sovittelujärjestelmän uskottavuus ei ole koetuksella sovittelijan toiminnan takia, vaan hänen toimintaansa häiritsevien ja hänet ohittamaan pyrkivien tahojen toiminnan takia, sanoo Metsäteollisuuden työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén.

Postin työehtosopimuskiistassa mukana ollut Palvelualojen työnantajat Palta haluaa työrauhan valtakunnansovittelijalle.

– Työmarkkinaosapuolten tulee tukea sovittelujärjestelmän toimivuutta kaikissa olosuhteissa ja pidättäytyä pyrkimyksistä vaikuttaa sovittelijan toimintaan millään tavalla. Erityisen tärkeää tämä on tilanteessa, jossa työehtosopimuskierros on käynnissä, toteaa Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto.

Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtajan Minna Helteen mukaan valtakunnansovittelijajärjestelmä toimii, mutta ongelma on työrauhassa.

– Työrauhalainsäädäntö on täysin vanhentunut ja keskeisiltä osiltaan puutteellinen. Esimerkiksi poliittisista työtaisteluita ja myötätuntotyötaisteluita ei käytännössä säädellä ja niitä käytetään suhteettomasti. Ne eivät kuulu sovittelujärjestelmän piiriin, eikä niiden pidäkään kuulua, sen takia tarvitaan lainsäädännön luomat rajat.

Kemianteollisuuden toimitusjohtajan Mika Aallon mukaan työmarkkinaviisaiden ryhmä ei onnistunut ratkaisemaan postilakkoa tai tuomaan pöytään uusia ehdotuksia.

OAJ:lta tuki valtakunnansovittelijalle

Kyselyn ammattiliitoista ainoana Opettajien ammattijärjestö OAJ:n Olli Luukkainen tukee nykyistä valtakunnansovittelijajärjestelmää.

– Sovitteluinstituutiota suurempi kehittämistarve liittyy työmarkkinaosapuolten väliseen neuvottelukulttuurin parantamiseen. Sovittelijan ”käytön” minimointi itsessään pitäisi nostaa tärkeäksi tavoitteeksi. Keskeinen kysymys on luottamuksella valtakunnansovittelijan neutraliteettiin.

Näin suuret liitot vastasivat

Lännen Media lähetti 18.–20. joulukuuta valtakunnansovittelijajärjestelmän uudistamista koskevan kyselyn valituille merkittäville työnantaja- ja työntekijäliitoille, joista vastasi puheenjohtaja, työmarkkinajohtaja tai toimitusjohtaja.

Työnantajaliittoja oli viisi: Teknologiateollisuus, Kuntatyönantajat, Palvelualojen työnantajat Palta, Metsäteollisuus ja Kemianteollisuus.

Työntekijäliitoista vastasivat PAM, JHL, Tehy, Super, OAJ ja Pro. Useita työehtosopimuksia parhaillaan neuvotteleva Teollisuusliitto ei vastannut.

Valtakunnansovittelijajärjestelmän säilyttämistä kannattivat Palta, Metsäteollisuus, Kemianteollisuus ja varauksin Teknologiateollisuus sekä OAJ eli noin puolet vastaajista. Enimmäkseen valtakunnansovittelijaa tukivat työnantajaliitot.

Työmarkkinaviisaiden ryhmään perustuvaa järjestelmää eri muodoissaan kannattivat PAM, JHL, Tehy, Super ja Pro. Esityksinä olivat joko tapauskohtainen ryhmä, pidempiaikainen ryhmä tai Ruotsin Medlingsinstitutetin tapainen sovittelujärjestelmä. Työmarkkinaviisaat saivat siis kannatusta vain työntekijäliitoilta.

Kuntatyönantajat kannatti työrauha- ja sovittelujärjestelmän arviointia uudelleen liittokierroksen jälkeen.

Lisäksi vaihtoehtona oli kahden valtakunnansovittelijan järjestelmä, jota esitti reilu vuosi sitten SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta (LM 1.9.2018). Tämä vaihtoehto ei saanut kannatusta.

Uusimmat

Näkoislehti

27.9.2020

Fingerpori

comic