Uutiset

LM selvitti: Maakunnissa tyrmätään Sampo Terhon EU-ehdotus. "Raha ohjautuisi kasvukeskuksiin"

Maakunnan liittojen EU-rahoituksesta vastaavat kehittämisjohtajat eivät kannata Eurooppa-ministeri Sampo Terhon (sin.) EU-linjauksia.

Terho kritisoi blogissaan EU:n koheesiorahoitusta Suomen kannalta ”käsittämättömän kalliiksi”. Terhon mielestä parempaan tulokseen päästäisiin, jos luovuttaisiin kierrättämästä rahoja Brysselin kautta.

Lännen Median sähköpostikyselyssä kehittämisjohtajien mielestä tilanne päinvastoin heikkenisi. Alueellinen kehittämistyö muuttuisi poukkoilevaksi ja rahat valuisivat kasvukeskuksiin. 13:lle maakuntien kehittämisjohtajalle suunnattuun kyselyyn vastasi 10.

-En usko, että kansallistamalla tukirahoitus paranisi. EU:n kautta ”kiertävä” koheesiorahoitus on korvamerkittyä rahaa ja sitä tulee käyttää koheesiopolitiikan tavoitteiden toteuttamiseen. Kansallisesti koordinoitu raha ohjautuisi kasvukeskusten vahvoille toimijoille, sanoo Kainuun liiton aluekehitysjohtaja Jouni Ponnikas.

-Lähihistoriaan peilaten kävisi niin, että kehittämistyön pitkäjänteisyys ja strategisuus kärsisi. Kansallinen aluepolitiikka on ollut aika poukkoilevaa ja lyhytjänteistä. EU-ohjelmakausi kestää seitsemän vuotta eikä ohjelmakausien välilläkään ole ollut mitään täyskäännöksiä kehittämisen linjauksissa, arvioi vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala Etelä-Pohjanmaan liitosta.

-On käsittämätön ajatus, että koheesiopolitiikan rahoitusta pienentämällä Suomen nettomaksuosuus pienenisi, koska maatalouden saamien tukien jälkeen koheesiorahasto on se, josta Suomelle saadaan rahoitusta takaisin, huomauttaa puolestaan kehittämisjohtaja Päivi Ekdahl Lapin liitosta.

Rahoituksen jatkuvuus tärkeää maakunnille

EU:n tulevissa budjettineuvotteluissa Suomen kannalta hankalimpiin asioihin kuuluu juuri koheesiorahoituksen kohtalo. EU:n komission toukokuun alussa julkistaman rahoituskehysehdotuksen mukaan koheesiorahoitusta kokonaisuudessaan leikattaisiin 7 prosentilla.

Leikkaukset kohdistuisivat eri rakennerahastoihin eri tavoin. Joissakin rahastoissa leikkaukset olisivat jopa 30–35 prosenttia. Sen sijaan esimerkiksi Suomelle tärkeä Eakr-rahaston taso säilyisi entisellään.

Kehittämisjohtajien vastausten mukaan rakennerahastojen tason säilyminen on joko erittäin tärkeää tai vähintäänkin tärkeää.

-Koheesiorahoituksella on mielestäni ollut ”määräänsä” suurempi merkitys alueen kehittämisessä ja uusien avausten käynnistämisessä. Esimerkiksi Salon äkilliseen rakennemuutokseen suunnatut rakennerahastovarat ovat olleet vaikuttavia: lisänneet työllisyyttä, start-upien määrää ja yleistä ”toimeliaisuutta” alueella, sanoo aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio Varsinais-…Suomen liitosta.

-Koheesiopolitiikan jatkuminen on tärkeää, mutta ei tosin välttämättä entisillä linjoilla. Erityisesti tulisi uudistaa rakennerahastovarojen jakokriteereitä niin, että ne tukevat kasvua ja uudistumista, sanoo vs. kehittämisjohtaja Osmo Väistö Hämeen liitosta.

-Erityisen tärkeää on, että tulevalla ohjelmakaudella päätöksenteko rahoituksesta alueilla edelleen vahvistuu, sanoo Pohjois-Pohjanmaan liiton kehitysjohtaja Tiina Rajala.

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

1.10.2020

Fingerpori

comic