Uutiset

LM:n kysely lääkäreille: Rokotukset pidettävä vapaaehtoisina – hoitoalalla rokottaminen kuuluu kuitenkin ammattikuvaan

Rokotekriittisyyden lisääntyminen vaarantaa rokottamattomien ihmisten terveyttä ja nakertaa rokotteiden antamaa laumasuojaa. Rokotuspakkoa Suomeen enemmistö lääkäreistä ei kuitenkaan halua.

Rokottamisen tulee useimpien lääkäreiden mielestä olla vapaaehtoista, koskipa asia kansallista rokotusohjelmaa tai terveydenhoitoalan ammattilaisten influenssarokotteita.

Lasten ja nuorten rokotuspakkoa kannatti vain 29 prosenttia vastaajista ja terveydenhoitolalla työskentelevien rokotuspakkoa 41 prosenttia.

Tämä käy ilmi Lännen Median tekemästä kyselystä, joka lähetettiin sairaanhoitopiirien infektiolääkäreille sekä sairaanhoitopiirien johtaville lääkäreille.

Kysely lähetettiin kaikkiaan 39 lääkärille ja siihen saatiin 17 vastausta. Kyselyn vastausprosentti oli 43.

Käytännössä pakko tarkoittaisi influenssarokotetta

Kyselyn vastaukset heijastelevat lääkärikunnan ajattelua

Suomessalasten ja aikuisten rokottaminen on vapaaehtoista, ja siitä sairaanhoitopiirien lääkärit haluavat pitää kiinni.

Yllättävää oli kuitenkin se, että terveydenhoitoalan yksiköissä, kuten sairaaloissa, työskentelevien ihmisen rokotepakkoa kannatti niin iso osa vastaajista.

Käytännössä rokotepakko tarkoittaisi lähinnä influenssarokotteen ottamista.

-Suomessa rokotukset ovat vapaaehtoisia, mutta terveydenhuollon ammattilaisten tulee ymmärtää rokotteen ottaminen vapaaehtoisena velvoitteena potilasturvallisuuden ja työturvallisuuden näkökulmasta, yksi vastaajista perusteli kantaansa.

-Rokotuspakko on asiana aika vaikea, enkä ole vakuuttunut siitä, onko se oikea tapa pyrkiä täydelliseen rokotuskattavuuteen, vastauksissa todetaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan kyselyn vastaukset heijastavat sitä, mitä rokotepakosta lääkärikunnassa yleisesti ajatellaan.

-Hyvin harva suomalainen lääkäri tai terveydenhoitaja on pakkorokottamisen kannalla. Ne, jotka hakeutuvat terveydenhoitoalan ammatteihin, ajattelevat, että rokotteiden ottaminen kuuluu osaksi ammattikuvaa ja potilasturvallisuutta, hän sanoo.

Rokotekriittisyys uhkaa heikoimpia

Lännen Median kyselyssä 71 prosenttia vastaajista katsoo, että rokotuskriittisyys ja rokotteista kieltäytyminen voi lisääntyä Suomessa niin paljon, että rokotteista kieltäytyminen uhkaa niiden ihmisten terveyttä, jotka jättävät syystä tai toisesta rokotteet ottamatta.

Vastaajien mukaan rokotekriittisyyttä voi lisätä valheellisten tietojen leviäminen netissä, mutta samalla lääkärit uskovat suomalaisten kykyyn erottaa tutkittu tieto ja valheet toisistaan.

-Vaihtoehtoisten faktojen leviäminen varsinkin sosiaalisessa mediassa ruokkii ihmisten rokotuskielteisyyttä. Tämä voi vaikuttaa koko väestötasolla torjuttavissa olevien tautien leviämiseen.

-Rokotuskriittisyys ei ole mitään kriittisyyttä, vaan ymmärtämättömien hörhöilyä. Suurin osa suomalaisista on niin fiksua porukkaa, että he näkevät kyllä tämän, kyselyyn jätetyissä avoimissa vastauksissa kommentoidaan.

Konkreettinen esimerkki rokotesuojan romahtamisesta on viime kesältä, jolloin Itä-Suomessa vieraillut italialaisturisti aiheutti alueella tuhkarokkoepidemian riskin.

Yhden ihmisen sairastama tuhkarokko johti tuhansien ihmisen jäljittämiseen. Lopulta tuhkarokkoon sairastui viisi ihmistä.

Jos rokotuskattavuus ei olisi ollut riittävän korkea, alueella olisi ollut tuhkarokkoepidemia, sillä tuhkarokko on yksi nopeimmin leviävistä taudeista.

-Tuhkarokon kohdalla rokotuskattavuuden pitää olla 95 prosenttia, jotta myös rokottamattomat ihmiset säilyvät suojassa eikä tartuntaketjua pääse syntymään, ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) sanoo.

Influenssarokotteen ottaminen pitää olla helppoa

Lähes jokaisessa sairaanhoitopiirissä hoitohenkilökuntaa on kannustettu influenssarokotteen ottamiseen erilaisilla kannustin- tai palkkiojärjestelmin.

Nohynekin mukaan erilaisten kannusteiden lisäksi tärkeää on se, että influenssarokotteen ottamisesta tehdään mahdollisimman helppoa.

-Aina ei ole kyse siitä, että rokotteiden ottamista vastustettaisiin, mutta influenssarokotukseen pääsemisen kynnys pitää olla todella matala. Esimerkiksi Helsingin yliopistosairaalassa hoitohenkilökunnan rokotuskattavuus on huippuluokkaa, koska henkilökuntaa on rokotettu ruokatunnin yhteydessä, hän sanoo.

Ikäimisille pneumokokkirokote

Suurin osa vastaajista piti kansallista rokoteohjelmaa hyvänä, mutta vajaa neljännes vastaajista katsoi, että rokotusohjelman päivittämiselle on tarvetta.

Päivittämisen tarvetta vastaajien mukaan on erityisesti aikuisten rokotusohjelmassa, johon pitäisi lisätä ikäihmiselle annettava pneumokokkirokote.

-Ikääntyneiden pneumokokkirokote on ilman muuta rokote, joka menee aikuisten kansalliseen rokotusohjelmaan kaavaillun vyöruusurokotteen edelle, yksi vastaajista perustelee rokotteen tarvetta.

Pneumokokkibakteeri aiheuttaa ikäihmisille muun muassa keuhkokuumetta ja aivokalvontulehduksia.

Nohynekin mielestä kaikille ikäihmisille annettava pneumokokkirokote ei ole Suomessa tarpeen, sillä meillä lapsille annettava rokote suojaa epäsuorasti myös muita.

THL:n suositus on, että pneumokokkirokote annetaan yksilöllisen arvion perusteella riskiryhmiin kuuluville.

-Kun lapset eivät enää kanna tautia aiheuttavia pneumokokkeja nenänielussaan, he eivät niitä myöskään tartuta lähipiiriään.

Asiasanat

Näkoislehti

28.9.2020

Fingerpori

comic