Uutiset

LM:n tiedot: Hallitus kaavailee muutoksia turvapaikkarahaston käyttöön – Välimeren turvapaikanhakijoiden vastaanottoon tarvitaan 13 miljoonaa euroa

Turvapaikanhakijoille on suunniteltu sisäministeriön mukaan koronatestejä, joita tehtäisiin Kreikassa paikallisten viranomaisten toimesta. Sisäministeriön mukaan turvapaikanhakijoiden siirtomahdollisuutta Kreikasta selvitetään, vaikka rajat ovat kiinni.
Pakolaisperhe käveli Edirnen kaupungin lähettyvillä Turkissa pyrkien kohti Kreikan rajaa 10. maaliskuuta. Kuva: epa08283578
Pakolaisperhe käveli Edirnen kaupungin lähettyvillä Turkissa pyrkien kohti Kreikan rajaa 10. maaliskuuta. Kuva: epa08283578

Hallitus on muuttamassa EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (Asylum, migration and integration fund, AMIF) kansallista toimeenpano-ohjelmaa. Lännen Median saamien tietojen mukaan muutos tarvitaan, jotta turvapaikanhakijoiden vastaanotto Välimeren maista Suomeen voidaan rahoittaa.

Asiasta päätetään valtioneuvoston istunnossa torstaina. EU-rahoitusta on tarkoitus käyttää turvapaikanhakijoiden vastaanottoon yhteensä enintään 13 miljoonaa euroa.

Hallitus päätti helmikuussa, että Suomeen voidaan ottaa vastaan 175 turvapaikanhakijaa Välimeren maista. Sisäministeriön erityisasiantuntijan Iikka Saunamäen mukaan AMIF-rahaston toimeenpano-ohjelmaa muutetaan siten, että sen varoja voidaan käyttää 175 turvapaikanhakijan siirrosta aiheutuviin kuluihin.

– Turvapaikanhakijoiden siirroista vastaanottojärjestelmälle aiheutuviin kustannuksiin käytetään EU-rahoitusta. Summa on enintään 12 miljoonaa euroa, Saunamäki sanoo.

Maahanmuuttovirasto (Migri) on hakemassa EU-komissiolta AMIF-rahaston hätäapumekanismin kautta noin miljoona euroa, joten yhteensä turvapaikanhakijoiden vastaanotossa varaudutaan enintään 13 miljoonan euron kuluihin.

Suurimmat kustannukset aiheutuvat vastaanottopalveluista, matkakustannuksista, majoituksista ja erilaisista palveluista.

– Sitten ovat tietenkin turvapaikkatutkintaan liittyvät kulut. Myös turvapaikkapuhuttelijoiden palkkoja katetaan täältä (AMIF-rahastosta), Saunamäki sanoo.

Hänen mukaansa Suomi ja muut EU-maat osoittavat turvapaikanhakijoiden vastaanottamisella solidaarisuutta etulinjassa oleville EU-maille.

Sisäministeriön linjauksen mukaan vastaanotettavissa turvapaikanhakijoissa on ensisijaisesti kyse ilman huoltajaa tulleista lapsista sekä yksinhuoltajaperheistä, joilla on todennäköisesti perusteet saada kansainvälistä suojelua.

EU-rahoitus ei kata siirron jälkeen aiheutuvia kustannuksia.

– Kyse on nimenomaan vastaanottojärjestelmälle aiheutuvista kuluista. Jos henkilö saa oleskeluluvan turvapaikkatutkinnan jälkeen, niin silloin hän ei enää ole vastaanottojärjestelmän piirissä, Saunamäki muistuttaa.

Turvapaikanhakijoita on tarkoitus vastaanottaa yhteensä enintään 175 henkilöä Kreikasta, Kyprokselta, Maltalta ja Italiasta sen mukaan, missä heidän tilanteensa on vakavin. Sisäministeriö on linjannut, että painopiste tulee olemaan Kreikassa.

Sisäministeriön johtava asiantuntijan Kukka Krügerin mukaan turvapaikanhakijoiden siirtomahdollisuutta Kreikasta selvitetään, vaikka rajat ovat kiinni.

– Tällä hetkellä valmiutta ja mahdollisuuksia siirtoihin selvitetään koronavirusepidemian takia asetetuista matkustusrajoitteista huolimatta EU- ja kansallisella tasolla, hän sanoo.

Tarkkaan aikataulua mahdollisille siirroille on ministeriön mukaan tässä vaiheessa mahdotonta antaa.

– Tällä hetkellä matkustusrajoitukset hidastavat siirtojen käytännön suorittamista. Kreikka ei ole ilmoittanut meille vielä hakijoista, jotka olisi mahdollista siirtää. Prosessi on hyvin alkuvaiheessa.

Koronakriisi vaikuttaa vastaanottoprosessiin. Turvapaikanhakijoille kaavaillaan koronatestejä. Kreikassa paikalliset viranomaiset vastaisivat testeistä, Krüger kertoo.

Suomessa turvapaikanhakijat joutuisivat karanteeniin koronan varalta, koska testitulos ei ole välttämättä aukoton. Erityisjärjestelyjä koronan varalta vaativat myös turvapaikkapuhuttelut ja viranomaisrekisteröinnit.

– Alaikäiset turvapaikanhakijat majoitettaisiin perheryhmäkoteihin. Kyllähän siinä on omat haasteensa, että kuinka monta hakijaa voidaan majoittaa yhteen yksikköön, Krüger toteaa.

Valinta turvapaikanhakijoista tehdään siten, että Kreikka esittää hakijoista saatavilla olevat tiedot. Niiden pohjalta maahanmuuttovirasto harkitsee, siirretäänkö henkilö Suomeen. Suojelupoliisi varmistaa, että hakija ei ole uhka Suomen turvallisuudelle.

Turvapaikanhakijoilla ei ole välttämättä minkäänlaista henkilöllisyyden todentavaa asiakirjaa. Hakijoiden henkilöllisyys ei siis ole välttämättä tiedossa, kun he saapuvat Suomeen.

– Meillä täytyy olla riittävä selvitys siitä, mitä Kreikka on pystynyt hakijan henkilöllisyydestä selvittämään, Krüger sanoo.

Kreikassa tuhansia turvapaikanhakijoita on saarilla, joissa ei toistaiseksi ole sisäministeriön saamien tietojen mukaan todettu koronavirustartuntoja.

– Tilanne on hyvin karu. Kreikka pyrkii majoittamaan alaikäiset erikseen omiin majoitustiloihinsa, mutta käytännössä siellä on ylikapasiteettia. Saniteettitiloja puuttuu ja lääkkeistä sekä ruuasta on pulaa.

Ovatko Ranska ja muut EU-maat samoilla linjoilla turvapaikanhakijoista kuin Suomi?

– Parhaillaan käydään keskusteluja EU-komission vetämissä teknisen tason kokouksissa siitä, miten jäsenvaltiot suhtautuvat (turvapaikanhakijoiden) siirtomahdollisuuteen. En pysty kertomaan prosessista enempää, Krüger sanoo.

2.4 klo 13.24: Juttuun täsmennetty sisäministeriön lausuntoa. Sisäministeriön johtavan asiantuntijan mukaan turvapaikanhakijoiden siirtomahdollisuutta Kreikasta selvitetään, vaikka rajat ovat kiinni. Lisätty

Uusimmat

Näkoislehti

31.5.2020

Fingerpori

comic