Uutiset

Löytyykö Suomen koulujärjestelmästä lähivuosina 53 000 tarpeeksi kovaa osaajaa?

Teknologiateollisuus laskee tarvitsevansa vuoteen 2021 mennessä 53 000 uutta osaajaa omalle alalleen. Arvio on tehty Teknologiateollisuuden jäsenyrityksille tehdyn kyselyn perusteella. Vastauksia tuli 350 yritykseltä.

-Osaajapulasta on tullut pitkään viestejä yrityksiltä. Suomi elää osaamisesta. Pitkän taantuman aikana säästettiin kaikesta. Koulutuksessa lapsi meni pesuveden mukana. Leikkauksia tehtiin liikaa. Osaajapula hyydyttää Suomen kasvun, sanoo Teknologiateollisuuden elinkeinopoliittinen johtaja Matti Mannonen.

Teknologiateollisuus julkisti torstaina omia ratkaisujaan siihen, miten osaajapulaa voitaisiin ratkaista. Ratkaisuihin kuuluvat muun muassa digiosaamisen tuominen kaikille koulutusasteille, jatkuvaa oppimista työelämässä oleville, työperäisen maahanmuuton lisääminen ja sujuvoittaminen, matemaattisten aineiden suosion lisääminen ja teknologia-alan tekeminen tunnetuksi nuorille.

-Maailma muuttuu nopeasti ja digitalisaatio vaikuttaa kaikilla aloilla. Matematiikka olisi saatava taas pakolliseksi ylioppilaskirjoituksiin. Nykyiset noin 10 000 kirjoittajaa ei riitä. Tarvitsemme tulevaisuudessa enemmän matematiikan osaajia digitalisaation takia, Teknologiateollisuuden johtaja Laura Juvonen sanoo.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) oli kuulemassa Teknologiateollisuuden ratkaisuesityksiä ja hän oli samaa mieltä monesta kohdasta. Tosin pakollista matematiikka ylioppilaskirjoituksiin ministeri ei tässä vaiheessa luvannut.

-Melkein kaikkia näitä on tekeillä reformeissa. Muu maailmaa on satsannut paljon koulutukseen, joten Suomi ei ole enää edellä muita vaan ennemmin OECD-maiden keskitasoa. Osaajista on tulossa krooninen pula. Tarvitsemme enemmän myös työperäistä maahanmuuttoa, Grahn-Laasonen sanoi.

Yhdeksi keskeiseksi ratkaisuksi nostetaan se, että oppilaitokset, yritykset ja julkinen valta tekevät tiivistä yhteistyötä osaamisen kehittämisessä.

On uudistettu ja leikattu

Opetusministeri puhui ennemmin koulutuksen uudistamisesta kuin siihen tehdyistä leikkauksista. Hän myönsi kuitenkin samalla, että myllerrys on vaikuttanut myös osaajapulaan.

-Tällä hallituskaudella on puhuttu paljon rahasta, mutta kyse on myös koko järjestelmän uudistamisesta. Se on nyt yksi syy osaajapulaan, mutta rakenteellisia uudistuksia oli nyt pakko tehdä, koska niitä ei ollut tehty pitkään aikaan, opetusministeri sanoo.

Grahn-Laasonen korosti muun muassa sitä, että varhaiskasvatukseen on tulossa koulutetumpaa henkilöstöä, työikäisten muuntokoulutusta tuetaan, perusopetuksessa on satsattu opettajien koulutukseen, ammattiopetuksesta pyritään tekemään joustavampaa ja yksilöllisempää ja korkeasti koulutettujen nuorten aikuisten määrää nostetaan.

Kriittinen koulutuspolitiikan seuraaja voisi puolestaan korostaa sitä, että koulutuksesta on uudistamisen ohella myös leikattu euroja. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen osalta on oltu huolissaan siitä, että väheneekö lähiopetuksen määrä liikaa?

-Taloustilanne on ollut haastava. Ammatillisessa koulutuksessa on ollut ongelmia ja lähiopetuksen vähenemistä jo pidemmän aikaa. Nyt luodaan yksilöllisempiä opintopolkuja. Onnistuminen vie aikansa, Grahn-Laasonen sanoo.

Myös Teknologiateollisuudessa on odottava tunnelma siitä, kuinka hyvä reformi ammatilliseen koulutukseen on tehty.

-Kentältä tulevat viestit ovat, että ”katsotaan”. Vielä ei voida sanoa, miten onnistutaan. Parhaiden käytäntöjen leviäminen koulujen välillä kompensoi leikkauksia, elinkeinopoliittinen johtaja Mannonen sanoo.

 

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

1.10.2020

Fingerpori

comic