Uutiset

Lumivyöryvaara elää Lapin tuntureiden jyrkillä rinteillä koko talven

Lauhat säät ovat tehneet lumipeitteeseen useita heikkoja kerroksia Ylläksen tuntureille. Asiantuntija arvioi, että kevään lämmetessä olosuhteet voivat käydä otollisiksi isommillekin lumivyöryille.
Lapin lumimyrskyt ja vaihtelevat säät ovat pitäneet Ylläksellä toimivat lumivyöryteknikot kiireisinä tänä talvena. Arkistokuva

Lapin lumimyrskyt ja vaihtelevat säät ovat pitäneet Ylläksellä toimivat lumivyöryteknikot kiireisinä tänä talvena.

–  Paikallista lumivyöryennustetta on jouduttu muuttamaan parin päivän välein, mikä on ollut työlästä. Tilanne elää koko ajan, toteaa lumivyöryteknikko Tuomo Poukkanen.

Poukkasen mukaan Lapin suuri lumimäärä ei sinänsä lisää lumivyöryjen todennäköisyyttä, vaan vyöryt vaativat lumipeitteessä olevia heikkoja kerroksia ja riittävän jyrkän maaston. Vaihtelevat sääolot ovat johtaneet siihen, että heikkoja kerroksia on poikkeuksellisen monta.

–  Kun lämpötila käy nollassa, muodostuu pinnalle jääkerros. Sen kummallekin puolelle alkaa myöhemmin muodostua huokoista sokerilunta, joka voi sitten rasituksen kasvaessa murtua, Poukkanen sanoo.

Tämän talven aikana muodostuneet heikot kerrokset ovat hautautuneet runsaiden lumisateiden takia syvemmälle, mutta Poukkasen mukaan niiden aktiivisuutta seurataan kevättalvella tarkasti. Kevään lämpimämmät säät voivat aktivoida kerroksia uudelleen.

–  Olosuhteet voivat muodostua otollisiksi isommillekin vyöryille, Poukkanen arvioi.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Käytännössä vyöryjä suurempi riski vapaalaskijalle on kaatuminen haastavan lumen takia tai kiveen laskeminen. Kuva Sveitsin Evolenesta.
Käytännössä vyöryjä suurempi riski vapaalaskijalle on kaatuminen haastavan lumen takia tai kiveen laskeminen. Kuva Sveitsin Evolenesta. Arkistokuva Käytännössä vyöryjä suurempi riski vapaalaskijalle on kaatuminen haastavan lumen takia tai kiveen laskeminen. Kuva Sveitsin Evolenesta. Arkistokuva

Lumivyöryjen vaarapaikat tiedossa

Ilmatieteen laitos laatii lumivyöryennustetta Suomen kuudelle tunturialueelle säätietojen perusteella. Lumivyöryjen todennäköisyys kuitenkin vaihtelee suuresti paikallisten olosuhteiden ja maastonmuotojen mukaan.

Paikallisia lumivyöryennusteita tehdään Ylläksen lisäksi Pyhällä, ja Pallaksella lumivyöryteknikot seuraavat lumitilannetta talven kuluessa. Näissä ennusteissa kerrotaan tarkempia tietoja kulloinkin lumipeitteessä vallitsevasta ongelmasta ja siitä, missä ilmansuunnissa ongelma on havaittu.

Tuntureissa liikkuvat ovat Tuomo Poukkasen mukaan löytäneet Ylläksen paikallisen lumivyöryennusteen hyvin, ja jos ennusteessa neuvotaan välttämään tiettyjä paikkoja, ulkoilijat tuntuvat neuvoja noudattavan.

Laskettelukeskusten hoidetuissa rinteissä lumivyöryvaaraa ei ole. Myös Lapin luonnonvaraisten tuntureiden lumivyörymaastot ovat Poukkasen mukaan pääosin hyvin tiedossa.

Ylläkseltä löytyy paikkoja, joissa lumivyöry sattuu kerran 30–50 vuodessa. Viimeisen viiden vuoden aikana yksi tällainen vyöry tapahtui Kesänkitunturin etelään laskeutuvalla rinteellä, joka on melko loivapiirteinen. Luonnollinen vyöry syntyi voimakkaan lumisateen aikana.

–  En olisi uskonut, että siinä voi vyöryä. Tunturin kaakkoiskulmalla taas on kohta, joka vyöryy käytännössä joka talvi, Poukkanen kertoo.

Kaatumisen riski vyöryä suurempi

Pallastuntureilla toimiva Pallaksen Pöllöt -hiihtokoulu järjestää ohjattuja vapaalaskuretkiä alueella. Hiihtokoulun johtaja Juuso Holstein opasti tiistaina kahta ensikertalaista tuntureiden takamaastoihin.

Lumivyöryteknikoksi kouluttautunut Holstein myös seuraa lumitilannetta Pallaksella. Alueen rinteet ovat pääosin loivia ja lumivyöryturvallisia, mutta Lehmäkeron ja Pyhäkeron välistä itään aukeavassa Pyhäkurussa vyöryy lähes joka talvi. Helmikuun alussa Pyhäkurussa sattuneessa vyöryssä hautautui lumeen yksi laskija, jonka muu laskuryhmä paikansi ja kaivoi lumesta.

–  Pyhäkurun lisäksi Pallaksella on pieniä maastonmuotoja, joiden päälle voi muodostua lumilippoja, Holstein sanoo.

Käytännössä vyöryjä suurempi riski vapaalaskijalle on kaatuminen haastavan lumen takia tai kiveen laskeminen.

–  Pelastajia voi joutua odottamaan tunteja, jos tunturista ei pääse omin voimin pois, sanoo Holstein.

Pallaksen suosituimmat vapaalaskualueet sijaitsevat lähes kokonaan puurajan yläpuolella, joten tuuli ja pilvinen sää voivat myös yllättää tunturissa liikkujan ja tehdä suunnistamisen vaikeaksi.

Jo lähes 500 käynyt lumiturvallisuuskurssilla

Suomalainen lumiturvallisuuskoulutuksen järjestelmä on ollut käytössä reilut kaksi vuotta. Uuden järjestelmän mukaisilla kursseilla on sen jälkeen käynyt lähes 500 henkeä.

Järjestelmää kehittämässä ollut lumiturvallisuuskouluttaja ja acmg-hiihto-opas Eeva Mäkelä arvioi, että kurssien tarjonta ja kysyntä ovat kohdanneet kohtuullisen hyvin.

–  Kurssilaisille tehtävän palautekyselyn mukaan etenkin järjestelmällisessä päätöksenteossa auttava vyörykortti ja inhimillisten tekijöiden tunnistaminen ovat tuntuneet hyödyllisiltä, Mäkelä kertoo.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti

4.12.2020