Uutiset

Luonnonsuojeluliitto: Etelä-Suomeen lisää suojelualueita, avohakkuista luovutaan ja valvontaa talousmetsien hakkuissa lisätään

Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä Etelä-Suomeen tarvitaan valtavasti lisää suojelualueita. Liiton tavoite on, että koko Suomessa metsien suojeluaste nostetaan 17 prosenttiin. Nykyisin tavoite täyttyy vain Pohjois-Suomessa

-Suomessa on edelleen 800 uhanalaista metsälajia ja lukuisia uhanalaisia luontotyyppejä, vaikka talousmetsien hoito-ohjeita on uusittu. Lisäksi suunnitellaan hakkuiden lisäämistä ja kaiken päällä on ilmastonmuutoksen tuoma epävarmuus, perustelee Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.

Linjaus tehtiin pari viikkoa sitten Luonnonsuojeluliiton hallituksessa. 17 prosentin suojelutavoitteeseen pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä.

-Etelä-Suomessa ongelma on se, että suojelumetsät ovat pieniä ja erillään toisistaan. Tarvitaan kaikkia maanomistajia mukaan, että myös suojelumetsien välisiä yhteyksiä suojeltaisiin, jolloin lajit voisivat siirtyä paikasta toiseen, sanoo Hölttä.

Luonnonsuojeluliitto haluaa myös, että avohakkuista tehdään ensin luvanvaraisia ja myöhemmin niistä luovuttaisiin kokonaan.

Liitto esittää myös, että metsälain valvontaa parannetaan tärkeiden elinympäristöjen suojelussa.

-Kyse on pitkän aikavälin tavoitteista. Tavoiteohjelmista on aina tullut välitön palaute, että ne ovat mahdottomia toteuttaa, sanoo Harri Hölttä.

Eteläisen Suomen metsiensuojelua on tähän asti toteutettu Metso-ohjelman kautta, jota kannattivat metsänomistajat, teollisuus ja myös luonnonsuojelijat. Se on vapaaehtoinen suojeluohjelma, jossa valtion rahoilla on hankittu yksityisten ja yhteisöjen metsiä suojelualueiksi.

Metso-ohjelman tavoite on suojella 178 000 hehtaaria vuoteen 2025 mennessä. Ohjelma on hyvin aikataulussaan, mutta parhaassakin tapauksessa se täyttäisi vain murto-osan Luonnonsuojeluliiton 17 prosentin suojelutavoitteesta.

-Onko Luonnonsuojeluliitto irtaantumasta tästä yhteistyöstä. MTK kannatti yhteistyön merkeissä metsälain liberalisointia, jossa sallittiin erilaiset metsien käsittelytavat. Se on muuttanut asenteita metsänomistajakunnassa, sanoo MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

Erityistä ihmetystä MTK:ssä herättää avohakkuiden lopettamisvaatimus ja hakkuisiin liittyvä vaatimus kansalaisten valitusoikeudesta.

-Sehän tarkoittaa, että mentäisiin takaisin sääntelyyn ja rajoittamiseen. Se, että naapurille tai ympäristöjärjestöille annettaisiin oikeus puuttua metsätaloustoimenpiteisiin, olisi suoranainen korvapuusti suomalaiselle biotaloudelle, sanoo Tiirola.

Tiirola toivoo, että luonnonsuojeluliitossa metsien ilmastovaikutusta katsottaisiin maailmanlaajuisesti.

-Jos Suomessa suojellaan, hakkuut siirtyvät muualle ja monimuotoisuus sademetsissä vaarantuu. Siellä vaikutukset lajiston köyhtymiseen ovat moninkertaiset Suomen talousmetsien käsittelyyn verrattuna.

Harri Hölttä sanoo, että ympäristöjärjestöjen vaatimukset eivät ennenkään ole johtaneet teollisuuden pakenemiseen Suomesta. Se sopeutuu tilanteeseen

-Kun aikanaan vaadittiin, että sellutehtaiden pitää puhdistaa jätevedet, se ei aiheuttanut tehtaiden siirtymistä ulkomaille. Biodiversiteetin säilyttämistä teollisuus käyttää itsekin esimerkkinä, miten ympäristövastuuta kannetaan.

Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo on hieman eri mieltä teollisuuden sopeutumisen tavasta, jos puun markkinatarjonta olennaisesti heikkenisi.

-Teollisuus sopeutuisi tilanteeseen säätämällä tuotantoa Suomessa ja siirtämällä sitä sinne, missä sille on paremmat toimintaedellytykset. Ydinkysymys on, että kestäisikö Suomen kansantalous sen ja olisiko se Suomelle fiksua?

Salo toivoo, että ympäristöjärjestöjen ohella myös muut sidosryhmät esittäisivät aktiivisesti omia metsätavoitteitaan. Hän tarkoittaa esimerkiksi metsänomistajia, urakoitsijoita, yrittäjiä sekä metsissä, kuljetuksissa ja tehtailla työskenteleviä työntekijöitä.

-Keskustelu metsien käytöstä on aina hyvä asia. Tavoiteasetannassa olisi kuitenkin hyvä miettiä myös realismia.

Salon mielestä metsien monimuotoisuutta voidaan talousmetsissä kasvattaa lisääntyvän puun käytön rinnalla.

-Luonnonvarakeskus on laskenut kestävät hakkuumahdollisuudet. Teollisuuden puun käyttö on ollut selvästi sitä alhaisempaa. Jos puun käyttöä lisätään, pitää panna lisää panoksia myös monimuotoisuudesta huolehtimiseen.

Salo sanoo kysyneensä kestävyyttä kritisoivilta: missä metsien käyttö on kestävyyden näkökulmasta paremmin.

-Kun on vastattu, että Sveitsissä ja Ruotsissa, vastaan, että molempien kanssa pärjätään. Esimerkiksi Ruotsi käyttää metsien kasvustaan paljon suuremman osan tällä hetkellä kuin Suomi, hän sanoo.

Suojelumetsät
Pohjois-Suomessa

Pohjois-Suomessa tiukasti suojeltujen metsien osuus on 17,1 prosenttia metsä- ja kitumaan pinta-alasta. Muualla maassa metsien suojeluprosentti on 3,6.
Jos Luonnonsuojeluliiton 17 prosentin taso toteutettaisiin kasvillisuusvyöhykkeittäin, se ylittyisi jo nyt selvästi Koillismaalle ja Lappiin sijoittuvalla pohjoisboreaalisella vyöhykkeellä. Muilla kasvillisuusvyöhykkeillä jäätäisiin runsaasti jälkeen tavoitteesta.
Euroopassa suojelussa on kaksi päälinjaa. Pohjois-Euroopan ja eräiden itäisen Euroopan maiden suojelumetsissä ei sallita juuri mitään metsätaloustoimenpiteitä. Etelä-Euroopassa suojelualueilla sallitaan metsätalous kun monimuotoisuusasiat otetaan huomioon.
Suomessa on Euroopan maista ylivoimaisesti eniten tiukasti suojeltuja metsiä.
Lähde: Luke, tilastot 1.1.2016

Asiasanat

Uusimmat