Uutiset

"Luvassa voi olla vaikea syksy ja talvi" – Koronatilanne maassa on heikentynyt huolestuttavasti, Kanta-Hämeessä neljä uutta tartuntaa

Jos epidemian kiihtymistä ei saada pysäytettyä, THL:n mukaan edessä voi olla kevään kaltaisia koko väestöä koskevia rajoituksia.
THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen. Kuva on arkistosta. Kuva: Mauri Ratilainen / Arkisto
THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen. Kuva on arkistosta. Kuva: Mauri Ratilainen / Arkisto

Koronatartuntojen määrä on lisääntynyt Suomessa tiistain tietojen mukaan 149:llä. Noin kolmannes määrästä on Helsingistä ja puolet pääkaupunkiseudulta. Loppu jakaantuu ryppäisiin eri puolille maata.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Taneli Puumalainen ja johtaja Mika Salminen pitävät kehitystä huolestuttavana.

– Edessä voi olla vaikea syksy ja talvi, Puumalainen kiteytti THL:n tilannekatsauksessa tiistaina aamupäivällä.

– Vaikka koronakuolemien määrä on laskenut, paine sairaalahoitoon on huomattava, Salminen sanoi.

Kaikilla THL:n edustajilla oli tilaisuudessa maskit kasvoilla.

Kanta-Hämeessä karanteenissa noin 200

Maanantain kuluessa Kanta-Hämeessä todettiin neljä uutta koronatartuntaa, joista kolme liittyy aiempiin tartuntaketjuihin.

Tiistaihin (29.9.) mennessä Kanta-Hämeen alueella on todettu yhteensä 172 COVID-19-tartuntaa. Syyskuun aikana Hämeenlinnan alueella on havaittu lukuisia tartuntaketjuja, joista on syntynyt useampia mahdollisia massa-altistustilanteita. Niitä ovat olleet esimerkiksi urheilutapahtumat, liikuntaharrastukset, jumalanpalvelukset.

Altistusten vuoksi esimerkiksi useiden koulujen oppilaita ja opiskelijoita on asetettu karanteeniin. Yhteensä karanteenissa Kanta-Hämeen alueella on noin 200 henkilöä, mutta on odotettavissa, että lukema nousee jälleen.

Tartuntoja on havaittu pääasiassa nuorilla ihmisillä, mutta myös haavoittuvissa ihmisryhmissä, kuten hoivakodissa ja kotihoidon asiakkaalla. Tartunnan lähteitä on jäljitetty niin naapurimaakuntiin kuin ulkomaille, mutta kaikkia ketjuja ei ole pystytty jäljittämään.

Pandemia jyllää täysillä

THL:n katsauksen aluksi ylilääkäri Mika Salminen hahmotti kokonaistilannetta Euroopassa.

THL:n johtaja Mika Salminen. Kuva on arkistosta. Kuva: Arttu Laitala / Arkisto
THL:n johtaja Mika Salminen. Kuva on arkistosta. Kuva: Arttu Laitala / Arkisto

– Pandemia on sekä globaalisti että eurooppalaisittain täydessä käynnissä. Väestöön suhteutetut tapausmäärät ovat nousseet viimeksi kuluneiden kahden viikon aikana voimakkaasti. Kevään tartuntapiikki on ylittynyt selvästi, hän totesi.

Salmisen mukaan epidemia on kiihtymässä myös Suomessa. Leviämisvaiheeseen ei haluta joutua. Se tarkoittaisi taudin entistä hallitsemattomampaa ja laajempaa etenemistä väestössä sekä uhkaa sairaanhoidon kapasiteetin ylittymisestä.

Myönteistä Salmisen mukaan on se, että selvä valtaosa sairastuneista paranee ilman pitkäaikaisia oireita.

– Tosiaan maailmalta on saatu merkkejä niistäkin, hän huomautti.

Alueellista täsmätorjuntaa

Torjuntakeinoina THL:n edustajat korostivat alueellisia toimia. Niissä on onnistuttu muun muassa Mikkelissä ja Kuhmossa.

Tilanteessa on merkittäviä alueellisia eroja. Pahin se on Taneli Puumalaisen mukaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella, jossa tauti leviää muun muassa opiskelijajuhlissa ja yöelämässä osin niin, että tunnetut tartuttajat eivät ole tiedossa. Siksi tarvitaan rajoitustoimia.

– Riski kasvaa, kun musiikki soi, ollaan lähekkäin tungoksessa ja korotetaan ääntä, ylilääkäri muistutti.

– Hallitus pohtii näihin liittyviä rajoituksia parhaillaan ja ottanee niihin kantaa lähiaikoina. Ne tulevat kyseeseen lähinnä HUS:n alueella.

Puumalainen korosti, että jos torjuntatoimet ja alueelliset täsmäkeinot eivät tehoa, käyttöön on otettava koko väestöä koskevia rajoituksia.

– Toivoa ei kuitenkaan pidä menettää, Puumalainen lohdutteli esityksensä lopuksi.

– Kaikista pandemioista on aina selvitty, ja niin selvitään tästäkin.

Uusimmat

Näkoislehti

30.10.2020

Fingerpori

comic