Uutiset

Maahantulokieltoa rikkovien kovemmilla rangaistuksilla halutaan estää rikoksia – ministeriö kaavailee lakiuudistusta

Oikeusministeriö kaavailee maahantulokiellon rikkomiseen aiempaa ankarampia rangaistuksia. Lakiuudistuksen tarkoitus on ehkäistä ennalta ulkomaalaisten rikollisuutta Suomessa.

Alustavan lakiluonnoksen mukaan maahantulokiellon rikkominen toisi jatkossa jopa vuoden vankeutta. Ministeriö ei kommentoi, onko ehdotus enimmäisrangaistuksesta pysynyt ennallaan lausuntokierroksen jälkeen.

– Hallituksen esityksen yksityiskohdat tulevat julkisiksi, jos hallitus päättää viedä sen eteenpäin, kommentoi lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva OM:stä.

– Mahdollinen ajankohta uuden lain voimaantulolle on vuoden 2019 alussa.

Poliisihallitus (Poha) on arvostellut lausuntokierroksella ehdotettua vuoden maksimirangaistusta riittämättömäksi ja korottaisi sen kahteen vuoteen. Keskusrikospoliisin mukaan vuoden enimmäisrangaistus on askel oikeaan suuntaan, mutta ehdoton minimitiukennus.

Molemmat muistuttavat, että vuoden enimmäisrangaistus teosta asettuisi edelleen lievimmäksi Pohjoismaissa, eli Ruotsin rinnalle. Norjassa enimmäisrangaistus maahantulokiellon rikkomisesta on kaksi vuotta ja Tanskassa kolme vuotta vankeutta.

– Muissakin maissa lain kiristyksissä on takana sama ilmiö kuin meillä, eli voimakas kasvu maahantulokieltojen rikkomisessa, kommentoi poliisitarkastaja Mia Poutanen Pohasta.

Kovennetuilla rangaistuksilla on tarkoitus puuttua erityisesti maahantulokiellon toistuvaan rikkomiseen. Esimerkiksi vuonna 2015 useampi kuin kolme neljästä kiinnijääneestä rikkoi kieltoa toistuvasti vuoden sisällä.

– Koska Schengen-alueella ei ole rajatarkastuksia, kieltoa rikkovat eivät yleensä jää kiinni rajalla. Iso osa tapauksista jää siis piilorikollisuudeksi, Poutanen muistuttaa.

Virolaisia poistettiin maasta viime vuonna 600 kertaa

Ylivoimaisesti suurin maahantulokieltoja rikkova ryhmä on virolaiset, vuonna 2015 noin 73 prosenttia kiinnijääneistä.

– Viime vuonna heitä tavattiin ja poistettiin maasta 600 kertaa. Osa henkilöistä jäi kiinni kiellon rikkomisesta jopa 8–10 kertaa saman vuoden aikana, Pohan Poutanen kuvailee.

– Kyllähän tämä on selvä merkki siitä, että sakkorangaistukset eivät tehoa.

Tavallisimpia syitä maahantulokieltoon määräämiseen ovat ulkomaalaisen Suomessa tekemät rikokset tai maastapoistumismääräyksen rikkominen. Monesti maahantulokiellon rikkomisesta kiinni jääneellä tekoon liittyy myös muita rikoksia.

”Muissakin maissa lain kiristyksissä on takana sama ilmiö kuin meillä, eli voimakas kasvu maahantulokieltojen rikkomisessa.” Mia Poutanen poliisitarkastaja Maahantulokiellon rikkomisissa alkoi voimakas kasvu vuoden 2010 jälkeen.

Lakiehdotuksessa esitetään, että maahantulokiellon rikkominen muutetaan omaksi erilliseksi rikokseksi. Nykytilanteessa kiellon rikkomiset käsitellään pääasiallisesti ulkomaalaisrikkomuksina, josta rangaistuksena on korkeintaan päiväsakkoja.

Poliisihallituksen ministeriölle antaman lausunnon mukaan rangaistusmaksimin korottamisella olisi mahdollista estää jopa tuhansia rikoksia vuosittain.

Esimerkiksi Helsingissä ulkomaalaisten tekemien rikosten osuus kaikista rikoksista on noin 25 prosenttia.

 

Muutos rutistaisi uusijat tiukoille
Oikeusministeriö on valmistellut lakiuudistusta ankarampien rangaistusten määräämiseksi maahantulokieltoa rikkoville.Uudistuksessa kaavaillaan sakkoja tai enimmillään vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta kieltoa rikkovalle. Vankeutta voisi määrätä esimerkiksi rikoksen uusimisesta. 'Nykyisellään teosta seuraa pääasiassa sakkorangaistus.Ulkomaalainen voi saada maahantulokiellon esimerkiksi Suomessa tekemiensä rikosten seurauksena.Kieltojen rikkomiset ovat lisääntyneet viime vuosina. Suurin kieltoa rikkova ryhmä on virolaiset.Usein kiellon rikkomiseen liittyy myös muuta rikollisuutta.Poliisihallituksen mukaan lakiuudistus estäisi mahdollisesti jopa tuhansia ulkomaalaisten tekemiä rikoksia Suomessa. 

Asiasanat

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat